Espoonlahden Vihreät – ELVI ry

Kannanotto Kaskivuorenpuiston purkusuunnitelmaan

Espoon kaupungin tekninen keskus on tekemässä suunnitelmaa Soukassa sijaitsevan Kaskivuorenpuiston leikkipaikan purkamisesta. Espoonlahden Vihreät – ELVI ry haluaa lisätä oheiset kommentit suunnittelutyöhön.

Tämä Keinupuistonakin tunnettu paikka on ollut aktiivisessa käytössä, mutta on jätetty kaupungin osalta heitteille niin laitteiden huollon kuin ylläpidon osalta. Syy tähän on nyt selvinnyt – tavoitteena on puiston lakkauttaminen.

Leikkipuistojen turvamääräykset ovat tiukentuneet ja nykyisellään puisto ei täytä näitä tiukentuneita vaatimuksia. Korjauskustannuksiksi on mainittu 150 000€. Onko näissä kustannuksissa huomioitu aiempien vuosien laiminlyönneistä seuranneita säästöjä?

Leikkipuistot ovat tärkeitä paikallisia palveluita niin lapsille ja lapsiperheille kuin vanhuksillekin. Näitä palveluita ei voi keskittää suuriin kokonaisuuksiin kauaksi asukkaista vaan niiden säilyttäminen lähellä asukkaita on tarkeää. Tälläkin puistolla on paljon aktiivisia käyttäjiä läheisistä kerrostaloista ja johon on helppo tulla.

Noin vuosi sitten järjestetyn Soukan Asukaskävelyn yhteydessä Kaskivuorenpuisto on todettu yhteisesti tärkeäksi ja viehättäväksi paikaksi, jonka laitteet tulisi saada kuntoon. Lisäksi ikäihmiset toivoivat sinne keinuja tai sopivia laitteita itselleen. Näille toiveille tämä purkamissuunnitelma on kuin isku märällä rätillä vasten kasvoja.

Purkamissuunnitelmaa varten oli lähetetty kutsu yleisötilaisuuteen 14.10 klo 16-16.30. Paikkana tilaisuudelle oli Espoon keskuksessa oleva Teknisen keskuksen näyttelytila. Ajallisesti ja sijainniltaan tämä oli järjestetty epäasiallisesti. Paikalle ehtineet olivat löytäneet vain suljettuja ovia hieman kello 16 jälkeen.

Ehdotamme että suunnitteluun liittyen järjestetään alueella asukastilaisuus, jossa asukkaiden on mahdollista oikeasti tutustua suunnitelmaan sekä saada tietoa sen perusteista ja vaihtoehdoista. Asukastilaisuudesta olemme käyneet jo keskusteluja Viherpalveluiden edustajan kanssa. Paikaksi ja ajaksi ehdotamme Soukan palvelutaloa 12.11 klo 17.00 alkaen.
Esitämme että luovuttaisiin leikkipaikan purkamisesta ja ryhdyttäisiin laatimaan kunnostussuunnitelmaa.

Kunnostussuunnitelmassa selvitettäisiin mitä mahdollisuuksia on korjata rikkoutuneita laitteita toimiviksi ja mitkä laitteet tulisi korvata toisilla tai poistaa kokonaan. Laitteiden korvaamisessa tulisi käyttää mahdollisuuksien mukaan kaupungin jo omistamia ja varastoimia laitteita – vaikka kunnostettuna. Kaiken ei aina tarvitse olla uutta. Tässä suunnitelmassa tulisi myös huomioida esteettömyys ja varmistaa ikääntyvien ihmisten käyttömahdollisuudet ja -toiveet.

Lue myös nämä

ELVIn kirjoitukset, tapahtumat ja pöytäkirjat nyt sähköpostitse

Monet jäsenistämme kokevat hankalana seurata ELVIn toimintaa Facebookissa ja espoonlahdenvihreat.fi-nettisivulla. Toiveissa on ollut sähköpostin käyttö viestinnässä suuremmassa mittakaavassa ja nyt huutoon on vastattu.

Hallituksen kokouksessa 9/2013 sovimme, että tästä lähtien tiedot ELVIn uusista tapahtumista, kokousten pöytäkirjoista sekä nettisivujen uusista kirjoituksista välitetään kiinnostuneille elvi-sähköpostilistan kautta. Postitus on automatisoitu IFTTT-palvelun avulla, jolloin postien lähettäjänä näkyy ”IFTTT Action”.

Keskustellaan asiasta uudemman kerran, mikäli postien määrä alkaa tuntumaan jäsenistämme sietämättömältä.

Lue myös nämä

Vielä ehdit Vihreiden puolueristeilylle

Vihreiden III puolueristeily Vantaalla 2.–3.11. – osta lippusi nyt!

Vielä ehdit mukaan vuoden hauskimpaan vihreään tapahtumaan: Vihreiden III puolueristeily järjestetään la 2.– su 3.11. Sokos Hotel Vantaalla. Luvassa on jälleen yksi tiukka päivä ja yksi hullu yö punnittua puhetta politiikasta ja koko liuta hyvää vihreää seuraa. Älä jätä tätä väliin!

Puolueristeilyn ohjelma on viimeisiä varmistuksia vaille valmis ja löydät sen alta. Risteilyn pääpuhujaksi saapuu Heidi Hautala.

Lisätietoa puoluristeilystä löydät myös osoitteesta www.vihreat.fi/puolueristeily.

Kaikki vihreiden jäsenet ovat tervetulleita osallistumaan puolueristeilylle. Lippusi ehdit hankkia 20.10. mennessä osoitteesta: www.vihreat.fi/kauppa.


PUOLUERISTEILYN OHJELMA
(muutokset mahdollisia)

LAUANTAI 2.11.

Kello 14.30
CHECK-IN

Risteilyisännät ja -emäntä toivottavat risteilyväen tervetulleiksi haitarimusiikin tahdissa. Luvassa myös perinteinen risteilykuvaus!

Kello 15–15.45
RISTEILYN AVAUS
Tulisuudelma

Vihreiden puheenjohtajan Ville Niinistön tervehdyssanat, pääpuhujana Heidi Hautala.

***

Kello 15.55–16.40 – Ensimmäiset seminaarit

MIKSI VIHREÄT OVAT NIIN OMAHYVÄISIÄ?

Keskustelijoina juontaja-toimittaja Tuomas Enbuske, Yle Uutisten politiikan toimituksen päällikkö Pekka Ervasti ja Voima-lehden toimituspäällikkö Susanna Kuparinen. Keskustelun vetää toimittaja Sanna Ukkola (Yle).

ONKO EUROOPASTA TULOSSA MENETETTY MANNER?

Euroopalla on ollut parempiakin aikoja: yhteiskunnan ristiriidat ovat kasvaneet, väestö ikääntyy, työttömyysluvut ovat synkkiä ja globaali asema kaventunut. Mikä neuvoksi? Europarlamentin Vihreän ryhmän keskustelussa Kai Mykkänen (EK) ja Kaisa Penny (Euroopan Demarinuorten puheenjohtaja). Keskustelun juontaa europarlamentaarikko Tarja Cronberg.

SEKSI VAPAAKSI!
ViNO puhuu taas seksistä. Esiintyjät varmistuvat myöhemmin.

***

Kello 16.50–17.35 – Toiset seminaarit

ONKO RUOHO VIHREÄMPÄÄ AIDAN TOISELLA PUOLELLA?

Miksi poliitikko päättää vaihtaa puoluetta? Keskustelemassa Harriet Lonka (kesk.), Henrik Jaakkola (vas.) ja Hannele Luukainen (kok.). Keskustelun juontaa Susanna Rahkonen.

PITÄÄKÖ VALTION OMISTAA PASKOJA FIRMOJA?

Keskustelemassa Talouselämä-lehden päätoimittaja Reijo Ruokanen ja Solidiumin sijoitusjohtajan paikalta opintovapaalle jäänyt Eeva Ahdekivi. Tilaisuudeen juontaa omistajaohjausministerin erityisavustajana toiminut Lauri Korkeaoja.

Kello 17.45–18.30 – Kolmannet seminaarit

***

PECHA KUCHA (Visio)

20 kuvaa kertoo enemmän kuin 20 000 sanaa! Pecha Kuchassa yhdellä esiintyjällä on 20 kuvaa ja 20 sekuntia aikaa kertoa yhdestä kuvasta. Esiintymässä toimittaja Heikki Aittokoski, muotisuunnittelija Tiia Vanhatapio, someguru Matti Kari ja kaivosaktiivi Riikka Karppinen.

VIHREÄT KOHUT – MITÄ TEHDÄ, KUN MAITO ON JO MAASSA?

Kriisiviestintä on helppoa – etenkin jos sitä tarvitsee vain kommentoida, eikä tehdä. Miten poliittinen kriisi pitäisi hoitaa julkisuudessa niin, että siitä selviää kunnialla? Keskustelemassa Iltalehden toimittaja Tommi Parkkonen, MTV3:n politiikan toimittaja Timo Haapala ja Helsingin Sanomien toimittaja Heli Suominen, Keskustelun juontaa toimittaja Kyösti Hagert.

***

Kello 17–19
EUROVEISUT
Pub Hertas

Armon Vihreät tanssittaa ihan homona

Kello 19–22
ILLALLINEN JA ILTATILAISUUS
Tulisuudelma

Yleisöä viihdyttää Veijo Midin & Modulien eletroninen musiikkishow sekä Jari Haaviston vetämä huutokatrilli.

Kello 22
Tulisuudelman ovet avautuvat suurelle yleisölle

***

SUNNUNTAI 3.11.

Kello 11
AAMIAINEN

Kello 12
CHECK-OUT

Lue myös nämä

Pekka Haavisto nousee kehitysministeriksi

TIEDOTE 16.10.

Pekka Haavisto nousee kehitysministeriksi

Vihreä valtuuskunta ja eduskuntaryhmä ovat päättäneet esittää uudeksi kehitysministeriksi kansanedustaja Pekka Haavistoa. Kehitysministerin salkun lisäksi Haavisto vastaa valtion omistajaohjauksesta.

– Kehityspolitiikka on uudistettu jo paljon, mutta uudistusten vieminen loppuun vaatii panostuksia. Esimerkiksi rauhanvälitykseen on tehty useiden miljoonien eurojen lisäpanostuksia ja toivon voivani entisestään korostaa Suomen roolia siinä työssä. Avainasemassa Suomi on myös vuoden 2015 jälkeisten kehitystavoitteiden luomisessa. Pidän muun muassa koulutuksen roolia kehitysyhteistyössä erittäin tärkeänä, Haavisto sanoo.

Valtion omistajaohjauksen lähtökohtana on Haaviston mielestä jatkossakin oltava vastuullisuus. Yhtiöiden pitää noudattaa toimialojensa parhaita käytäntöjä niin taloudellisissa, sosiaalisissa kuin ympäristöasioissa.

– Vastuullisen toiminnan varmistaminen on koko hallituksen asia. Pidän hyvänä sitä, että eduskunnassa aiotaan käydä perusteellinen keskustelu valtion omistajaohjauksen tavoitteista, Haavisto sanoo.

Haavisto (s.1958) on aiemmin toiminut ympäristö- ja kehitysministerinä vuosina 1995–1999. Hän on neljännen kauden kansanedustaja ja toimi Vihreiden puheenjohtajana vuosina 1993–1995. Lisäksi Haavisto on toiminut muun muassa EU:n erityisedustajana Sudanissa ja YK:n erityisasiantuntijana Darfurin kriisin ratkaisemisessa.

– Olen iloinen, että saan ministerikollegaksi Pekan kaltaisen diplomaatin. Kehitysministerinä hänen vahvuutensa on pitkä kokemus rauhanrakentamisesta. Uskon, että Pekan kyky kohdata ihmisiä ja purkaa vastakkainasetteluja tukee häntä myös omistajaohjausministerin tehtävässä, Vihreiden puheenjohtaja, ympäristöministeri Ville Niinistö sanoi.

Uusi kehitysministeri nimetään virallisesti tasavallan presidentin esittelyssä torstaina 17.10.

Kokouksen yhteydessä Vihreä eduskuntaryhmä päätti myös, että Outi Alanko-Kahiluoto nousee eduskuntaryhmän johtoon. Oras Tynkkysestä tulee eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja. Jani Toivola jatkaa eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtajana.

Tue Pekka Haaviston haastavaa ministerikautta ja anna äänesti vahvalle kehityspolitiikalle ja omistajaohjaukselle liittymällä Vihreiden jäseneksi! vihreat.fi/liity

Lue myös nämä

Lastensuojelun asiakasluvuista

Viikonloppu kului lueskellessa valtuuston ja sosiaali- ja terveyslautakunnan kokousmateriaaleja. Yhdessä näistä ilmenevät seuraavat asiat. Espoolaista lapsista 7,5% oli jossain vaiheessa vuoden 2012 aikana lastensuojelun asiakkaina.

Mutta: alle puolella tuosta ryhmästä todettiin selvityksen jälkeen lastensuojelutarve.

Viime vuosien voimakas kasvu lastensuojeluntarpeessa selittyy ainakin osittain lakimuutoksella, joka on madaltanut ilmoituskynnystä ja lisännyt siten ls-ilmoituksia.
[Ja ihmiset, tehkää ennemmin se lastensuojeluilmoitus kuin olkaa tekemättä, jos epäilette lapsen kaltoinkohtelua. Parempi "turha" ilmoitus kuin apua vaille jäänyt lapsi.]

Huomionarvoista on myös, että lastensuojelun asiakkaana olevista lapsista lähemmäs 30%:lla on maahanmuuttajatausta.

Lastensuojelun asiakasmäärän kasvuun on siis useita syitä.

Osa perheistä päätyy lastensuojelun asiakkaiksi myös siksi, että kevyempiä tukimuotoja ei ole ollut saatavilla. Lapsiperheiden perhetyötä ei ole tarjottu perheisiin, joissa on kouluikäisiä lapsia. Tämä on selkeä epäkohta, myös muissa kuin pikkulapsiperheissä koetaan kriisejä. Jos lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut eivät toimi, myös tämä aiheuttaa painetta lastensuojeluun.

Myös lapsiperheköyhyys on kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Huono taloudellinen tilanne ei tietenkään suoraan aiheuta lastensuojelun tarvetta, mutta köyhyys on suuri stressitekijä ja pienituloisuus saattaa altistaa syrjäytymiselle.

Lastensuojeluntarpeen ehkäisy on joka tapauksessa tärkeää ja se vaatii toimia useammalla eri yhteiskunnan sektorilla (maahanmuuttajaperheiden tukeminen ja kotouttaminen, terveyspalvelut, varsinkin kouluterveydenhuolto ja päihde- ja mielenterveyspalvelut, kevyemmät perheiden tukimuodot, väkivallan vastainen työ, työ- ja elinkeinopolitiikka...).

Ajoissa auttaminen on paitsi inhimillisesti oikein, myös kustannustehokasta.
Yhden lapsen laitossijoitus maksaa vuodessa noin 90 000 euroa. Samalla rahalla saa esimerkiksi 1000 tapaamista sosiaalityöntekijän kanssa, 400 käyntiä nuorisopsykiatrian poliklinikalla, 3000 tuntia kotipalvelua ja 7 vuotta intensiivistä perhetyötä. (Lähde THL)

Lopuksi linkki espoolaisten hyvinvoinnin tila -dokumenttiin. Paljon kiinnostavaa tilastotietoa.

Viikonloppu kului lueskellessa valtuuston ja sosiaali- ja terveyslautakunnan kokousmateriaaleja. Yhdessä näistä ilmenevät seuraavat asiat. Espoolaista lapsista 7,5% oli jossain vaiheessa vuoden 2012 aikana lastensuojelun asiakkaina.

Mutta: alle puolella tuosta ryhmästä todettiin selvityksen jälkeen lastensuojelutarve.

Viime vuosien voimakas kasvu lastensuojeluntarpeessa selittyy ainakin osittain lakimuutoksella, joka on madaltanut ilmoituskynnystä ja lisännyt siten ls-ilmoituksia.
[Ja ihmiset, tehkää ennemmin se lastensuojeluilmoitus kuin olkaa tekemättä, jos epäilette lapsen kaltoinkohtelua. Parempi "turha" ilmoitus kuin apua vaille jäänyt lapsi.]

Huomionarvoista on myös, että lastensuojelun asiakkaana olevista lapsista lähemmäs 30%:lla on maahanmuuttajatausta.

Lastensuojelun asiakasmäärän kasvuun on siis useita syitä.

Osa perheistä päätyy lastensuojelun asiakkaiksi myös siksi, että kevyempiä tukimuotoja ei ole ollut saatavilla. Lapsiperheiden perhetyötä ei ole tarjottu perheisiin, joissa on kouluikäisiä lapsia. Tämä on selkeä epäkohta, myös muissa kuin pikkulapsiperheissä koetaan kriisejä. Jos lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut eivät toimi, myös tämä aiheuttaa painetta lastensuojeluun.

Myös lapsiperheköyhyys on kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Huono taloudellinen tilanne ei tietenkään suoraan aiheuta lastensuojelun tarvetta, mutta köyhyys on suuri stressitekijä ja pienituloisuus saattaa altistaa syrjäytymiselle.

Lastensuojeluntarpeen ehkäisy on joka tapauksessa tärkeää ja se vaatii toimia useammalla eri yhteiskunnan sektorilla (maahanmuuttajaperheiden tukeminen ja kotouttaminen, terveyspalvelut, varsinkin kouluterveydenhuolto ja päihde- ja mielenterveyspalvelut, kevyemmät perheiden tukimuodot, väkivallan vastainen työ, työ- ja elinkeinopolitiikka...).

Ajoissa auttaminen on paitsi inhimillisesti oikein, myös kustannustehokasta.
Yhden lapsen laitossijoitus maksaa vuodessa noin 90 000 euroa. Samalla rahalla saa esimerkiksi 1000 tapaamista sosiaalityöntekijän kanssa, 400 käyntiä nuorisopsykiatrian poliklinikalla, 3000 tuntia kotipalvelua ja 7 vuotta intensiivistä perhetyötä. (Lähde THL)

Lopuksi linkki espoolaisten hyvinvoinnin tila -dokumenttiin. Paljon kiinnostavaa tilastotietoa.

ELVI vuonna 2014

Osallistu vuoden 2014 toimintasuunnitelman tekemiseen!

Millainen Espoonlahden vihreät – ELVI ry on vuonna 2014? Millaisia tapahtumia järjestämme? Mihin keskitämme voimavaramme? Näitä kysymyksiä ei ratkota pienellä porukalla savuisissa kabineteissa vaan niihin vastaaminen on jokaisen elviläisen velvollisuus ja etuoikeus.

Osallistu ensi vuoden toimintasuunnitelman tekemiseen. Jaa ajatuksesi tällä nettilomakkeella.

Lue myös nämä

Autojen päästörajat: jalka jarrulla

”Hitaasti hyvä tulee!” Jos tämä sananlasku pitää paikkansa, on tulossa todella tehokas päätös henkilöautojen päästörajoista. Toivotaan näin. Toisin näytti kuitenkin vielä viime viikon lopussa. Silloin EU-valtioiden edustajat kokoontuivat henkilöautojen päästörajojen kiristyksen merkeissä. Yksimielisyyteen ei kuitenkaan päästy. Varsinkin Saksa vastustaa hanakasti sopimusta, koska kyseessä on sen työvoimavaltaisen autoteollisuuden kilpailukyky. Nyt asia siirtyy EU:n ympäristöministereiden käsiteltäväksi. Ministerit kokoontuvat jo ensi viikolla 14. lokakuuta 2013.

Alkuun päästiin suhteellisen hyvin. Itse asiassa jo kesällä 2013 tehtailtiin kompromissi, jonka mukaan autonvalmistajat olisivat joutuneet rajoittamaan vuoteen 2020 mennessä uusien autojensa hiilidioksidipäästöt 95 grammaan per ajokilometri. Nykyinen päästötavoite (130 grammaa per ajokilometri) pitää saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Saksa onnistui kesällä kuitenkin vielä viime tingassa kiilamaan väliin ja viivyttämään lopullista päätöstä tiukemmista päästörajoista. Taustalla vaikutti oletettavasti myös Saksassa syyskuussa pidettävät parlamenttivaalit, joita ennen arasteltiin arkaluontoisia päätöksiä.

Tiukkojen päästörajojen pitempää siirtymäaikaa ja neuvotellussa kompromississa jo lukkoon lyötyjen ehtojen vesittämistä kannatetaan myös joissakin muissa EU:n maissa. Tästä syystä ei näytä juurikaan varmalta, pystyvätkö EU:n ympäristöministerit ensi viikolla pidettävässä kokouksessa pääsemään asiasta sopuun vai aloitetaanko neuvottelut uudestaan. Nopea ja asianmukainen ratkaisu olisi kuitenkin toivottava, varsinkin kun otetaan huomioon, että henkilöautot tuottavat Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon mukaan noin 12,5 prosenttia Euroopan unionin kaikista hiilidioksidipäästöistä. Hiilidioksidi on tunnetusti merkittävin kasvihuonekaasu. Syyskuun lopussa julkaistun IPPC:n raportin yhteydessä korostettiin, että kansainvälisesti asetettu tavoite lämpötilan nousun rajoittamisesta edes kahteen asteeseen edellyttäisi kasvihuonekaasupäästöjen rajua vähentämistä. Siinä mielessä sananlaskuksi soveltuisi yllä mainittua paremmin vanha roomalainen sanonta ”Bis dat, qui cito dat” eli Kahdesti antaa se, joka nopeasti antaa.

Jokke Reimers, Espoonlahden Vihreät