Espoonlahden Vihreät – ELVI ry

Vielä ehdit Vihreiden puolueristeilylle

Vihreiden III puolueristeily Vantaalla 2.–3.11. – osta lippusi nyt!

Vielä ehdit mukaan vuoden hauskimpaan vihreään tapahtumaan: Vihreiden III puolueristeily järjestetään la 2.– su 3.11. Sokos Hotel Vantaalla. Luvassa on jälleen yksi tiukka päivä ja yksi hullu yö punnittua puhetta politiikasta ja koko liuta hyvää vihreää seuraa. Älä jätä tätä väliin!

Puolueristeilyn ohjelma on viimeisiä varmistuksia vaille valmis ja löydät sen alta. Risteilyn pääpuhujaksi saapuu Heidi Hautala.

Lisätietoa puoluristeilystä löydät myös osoitteesta www.vihreat.fi/puolueristeily.

Kaikki vihreiden jäsenet ovat tervetulleita osallistumaan puolueristeilylle. Lippusi ehdit hankkia 20.10. mennessä osoitteesta: www.vihreat.fi/kauppa.


PUOLUERISTEILYN OHJELMA
(muutokset mahdollisia)

LAUANTAI 2.11.

Kello 14.30
CHECK-IN

Risteilyisännät ja -emäntä toivottavat risteilyväen tervetulleiksi haitarimusiikin tahdissa. Luvassa myös perinteinen risteilykuvaus!

Kello 15–15.45
RISTEILYN AVAUS
Tulisuudelma

Vihreiden puheenjohtajan Ville Niinistön tervehdyssanat, pääpuhujana Heidi Hautala.

***

Kello 15.55–16.40 – Ensimmäiset seminaarit

MIKSI VIHREÄT OVAT NIIN OMAHYVÄISIÄ?

Keskustelijoina juontaja-toimittaja Tuomas Enbuske, Yle Uutisten politiikan toimituksen päällikkö Pekka Ervasti ja Voima-lehden toimituspäällikkö Susanna Kuparinen. Keskustelun vetää toimittaja Sanna Ukkola (Yle).

ONKO EUROOPASTA TULOSSA MENETETTY MANNER?

Euroopalla on ollut parempiakin aikoja: yhteiskunnan ristiriidat ovat kasvaneet, väestö ikääntyy, työttömyysluvut ovat synkkiä ja globaali asema kaventunut. Mikä neuvoksi? Europarlamentin Vihreän ryhmän keskustelussa Kai Mykkänen (EK) ja Kaisa Penny (Euroopan Demarinuorten puheenjohtaja). Keskustelun juontaa europarlamentaarikko Tarja Cronberg.

SEKSI VAPAAKSI!
ViNO puhuu taas seksistä. Esiintyjät varmistuvat myöhemmin.

***

Kello 16.50–17.35 – Toiset seminaarit

ONKO RUOHO VIHREÄMPÄÄ AIDAN TOISELLA PUOLELLA?

Miksi poliitikko päättää vaihtaa puoluetta? Keskustelemassa Harriet Lonka (kesk.), Henrik Jaakkola (vas.) ja Hannele Luukainen (kok.). Keskustelun juontaa Susanna Rahkonen.

PITÄÄKÖ VALTION OMISTAA PASKOJA FIRMOJA?

Keskustelemassa Talouselämä-lehden päätoimittaja Reijo Ruokanen ja Solidiumin sijoitusjohtajan paikalta opintovapaalle jäänyt Eeva Ahdekivi. Tilaisuudeen juontaa omistajaohjausministerin erityisavustajana toiminut Lauri Korkeaoja.

Kello 17.45–18.30 – Kolmannet seminaarit

***

PECHA KUCHA (Visio)

20 kuvaa kertoo enemmän kuin 20 000 sanaa! Pecha Kuchassa yhdellä esiintyjällä on 20 kuvaa ja 20 sekuntia aikaa kertoa yhdestä kuvasta. Esiintymässä toimittaja Heikki Aittokoski, muotisuunnittelija Tiia Vanhatapio, someguru Matti Kari ja kaivosaktiivi Riikka Karppinen.

VIHREÄT KOHUT – MITÄ TEHDÄ, KUN MAITO ON JO MAASSA?

Kriisiviestintä on helppoa – etenkin jos sitä tarvitsee vain kommentoida, eikä tehdä. Miten poliittinen kriisi pitäisi hoitaa julkisuudessa niin, että siitä selviää kunnialla? Keskustelemassa Iltalehden toimittaja Tommi Parkkonen, MTV3:n politiikan toimittaja Timo Haapala ja Helsingin Sanomien toimittaja Heli Suominen, Keskustelun juontaa toimittaja Kyösti Hagert.

***

Kello 17–19
EUROVEISUT
Pub Hertas

Armon Vihreät tanssittaa ihan homona

Kello 19–22
ILLALLINEN JA ILTATILAISUUS
Tulisuudelma

Yleisöä viihdyttää Veijo Midin & Modulien eletroninen musiikkishow sekä Jari Haaviston vetämä huutokatrilli.

Kello 22
Tulisuudelman ovet avautuvat suurelle yleisölle

***

SUNNUNTAI 3.11.

Kello 11
AAMIAINEN

Kello 12
CHECK-OUT

Lue myös nämä

Pekka Haavisto nousee kehitysministeriksi

TIEDOTE 16.10.

Pekka Haavisto nousee kehitysministeriksi

Vihreä valtuuskunta ja eduskuntaryhmä ovat päättäneet esittää uudeksi kehitysministeriksi kansanedustaja Pekka Haavistoa. Kehitysministerin salkun lisäksi Haavisto vastaa valtion omistajaohjauksesta.

– Kehityspolitiikka on uudistettu jo paljon, mutta uudistusten vieminen loppuun vaatii panostuksia. Esimerkiksi rauhanvälitykseen on tehty useiden miljoonien eurojen lisäpanostuksia ja toivon voivani entisestään korostaa Suomen roolia siinä työssä. Avainasemassa Suomi on myös vuoden 2015 jälkeisten kehitystavoitteiden luomisessa. Pidän muun muassa koulutuksen roolia kehitysyhteistyössä erittäin tärkeänä, Haavisto sanoo.

Valtion omistajaohjauksen lähtökohtana on Haaviston mielestä jatkossakin oltava vastuullisuus. Yhtiöiden pitää noudattaa toimialojensa parhaita käytäntöjä niin taloudellisissa, sosiaalisissa kuin ympäristöasioissa.

– Vastuullisen toiminnan varmistaminen on koko hallituksen asia. Pidän hyvänä sitä, että eduskunnassa aiotaan käydä perusteellinen keskustelu valtion omistajaohjauksen tavoitteista, Haavisto sanoo.

Haavisto (s.1958) on aiemmin toiminut ympäristö- ja kehitysministerinä vuosina 1995–1999. Hän on neljännen kauden kansanedustaja ja toimi Vihreiden puheenjohtajana vuosina 1993–1995. Lisäksi Haavisto on toiminut muun muassa EU:n erityisedustajana Sudanissa ja YK:n erityisasiantuntijana Darfurin kriisin ratkaisemisessa.

– Olen iloinen, että saan ministerikollegaksi Pekan kaltaisen diplomaatin. Kehitysministerinä hänen vahvuutensa on pitkä kokemus rauhanrakentamisesta. Uskon, että Pekan kyky kohdata ihmisiä ja purkaa vastakkainasetteluja tukee häntä myös omistajaohjausministerin tehtävässä, Vihreiden puheenjohtaja, ympäristöministeri Ville Niinistö sanoi.

Uusi kehitysministeri nimetään virallisesti tasavallan presidentin esittelyssä torstaina 17.10.

Kokouksen yhteydessä Vihreä eduskuntaryhmä päätti myös, että Outi Alanko-Kahiluoto nousee eduskuntaryhmän johtoon. Oras Tynkkysestä tulee eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja. Jani Toivola jatkaa eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtajana.

Tue Pekka Haaviston haastavaa ministerikautta ja anna äänesti vahvalle kehityspolitiikalle ja omistajaohjaukselle liittymällä Vihreiden jäseneksi! vihreat.fi/liity

Lue myös nämä

Aluepoliittinen ohjelma kommentoitavana 5.-18.8.

Hyvät vihreät,

Aluepolittisen ohjelman luonnos on valmis ja jäsenillä on nyt
mahdollisuus kommentoida sitä ja evästää näin jatkovalmistelua. Ohjelma
löytyy osoitteesta: http://www.vihreat.fi/aluepoliittinenohjelma

Kommentointiaika on melko lyhyt (DL 18.8.), mutta toivomme, että
mahdollisimman monet jäsenet ja yhdistykset ehtisivät lähettää
kommentteja jo tässä vaiheessa. Työryhmä muokkaa kommenttikierroksen
jälkeen uuden version, joka menee puoluehallituksen (7.9.) kautta
valtuuskunnan päätettäväksi valtuuskunnan kokoukseen 28.-29.9.

Kommentoida voi joko suoraan ohjelmaan (googledocs dokumentti) tai
lähettämällä sähköpostia ohjelmaryhmän sihteerille. Erityisesti olemme
kiinnostuneita onnistuneista paikallisista esimerkeistä, miten alueiden
elinvoimaa on saatu elvytettyä ja työllisyyttä parannettua ekologisesti
ja sosiaalisesti kestävästi.

Runsasta kommentointia toivoen,

Krista Mikkonen, ohjelmaryhmän puheenjohtaja
Tiina Elo, ohjelmaryhmän sihteeri

Lue myös nämä

Ehdota vihreää järjestöaktiivia palkittavaksi puoluekokouksessa!

Ehdota Vuoden vihreää järjestöaktiivia! Vihreiden puoluekokouksessa 25.-26. toukokuuta 2013 Espoossa palkitaan ensi kertaa Vuoden vihreä järjestöaktiivi. Nyt sinulla tai yhdistykselläsi on mahdollista ehdottaa henkilöä, joka ansaitsee tunnustusta vihreästä järjestötyöstä! Kenen yhdistystyömyyrän panosta ei ole kiitelty tarpeeksi? Kuka on onnistunein jäsenhankkija, paras muiden innostaja, järjestön tukiranka ja kantava voima? Ehdota järjestöaktiivia, joka on vuosien ajan tehnyt palkitsemisen arvoista työtä vihreän yhdistystoiminnan hyväksi! Yksittäiset jäsenet ja vihreät yhdistykset voivat jättää ehdotuksensa perusteluineen 12. toukokuuta mennessä lomakkeella: http://www.tinyurl.com/**jarjestoaktiiviehdotus

Lue myös nämä

Kunnallisvaalit 2012

Kunnallisvaalien ennakkoäänestys järjestetään 17.-23.10 ja varsinainen vaalipäivä on 28.10.2012.

Oma äänestysnumeroni on 418.

Tietoa minusta ja tavoitteistani kunnallispolitiikassa löytyy osoitteesta http://henkilot.vihreat.fi/pinja.nieminen

Tärkeimmät tavoitteeni liittyvät sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen, asuinalueiden välisen eriytymisen torjumiseen ja puhtaan elinympäristön turvaamiseen myös tuleville sukupolville.

Tavoitteitani:

TERVEYSPALVELUT

Terveysasemapalvelut

Terveysasemapalveluiden saatavuuden parantaminen on varmasti tärkein asia seuraavalla valtuustokaudella. Tarjolla olevia lääkäriaikoja on kyettävä lisäämään ja jonoja vähentämään.

Terveysasemien jonot johtuvat pitkälti vaikeuksista rekrytoida lääkäreitä perusterveydenhuoltoon. Rekrytoinnin ja terveysasemien toimivuuden eteen on tehtävä kaikki mahdollinen. On vähennettävä lääkäreiden tekemän toimistotyön määrää ja palkattava riittävästi avustavaa henkilökuntaa ja luotava julkiseen terveydenhuoltoon mahdollisimman samanlaiset olosuhteet kuin yksityisellä puolella on. On kiinnitettävä huomiota koko terveydenhuollon henkilöstön työhyvinvointiin. On harkittava sosiaalityöntekijöiden vastaanottoja terveyskeskuksiin varsinkin niillä asuinalueilla, joissa esiintyy eniten sosiaalisia ongelmia. On haettava muista kaupungeista ja ulkomailta parhaita malleja työprosesseihin ja lääkäreiden sitouttamiseen. On parannettava konsultointimahdollisuuksia (geriatria, psykiatria jne). Espoolaisten terveysasemien tilanteet eroavat toisistaan paljonkin. Todistetusti terveysasema on mahdollista saada toimimaan hyvin ja hyviä käytäntöjä on levitettävä tehokkaasti.

Mielenterveyspalvelut

Mielenterveyspalveluiden kehittämisessä tulee panostaa matalan kynnyksen (ilman lähetettä saatavaan) keskusteluapuun sekä ryhmämuotoisiin tukeen eli esimerkiksi niin sanottujen depressiokoulujen järjestämiseen. Keskusteluapua on saatava nopeasti ja riittävän monta kertaa kuukaudessa. Yksi käynti kuukaudessa psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolla voi olla lähinnä kannattelevaa eikä välttämättä vielä toipumiseen johtavaa hoitoa. Esimerkiksi virallinen masennuksen hoitosuositus on yhdistelmä lääkehoitoa ja keskusteluapua/psykoterapiaa. Lääkehoidon ohella aina tulee olla tarjolla myös muita hoitomuotoja.

Kouluterveydenhuolto

Kouluterveydenhuolto on avainasemassa ongelmien ehkäisyssä. Kouluterveydenhoitajien vastaanottoja pitäisi lisätä ja taata riittävät koulupsykologi, -lääkäri ja –kuraattoripalvelut. Vaikka terveystarkastukset ovat tärkeitä, niiden lisäksi palveluja tulee olla tarpeeksi jo apua tarvitseville. Lapselle ja nuorelle kolmekin viikkoa on pitkä aika hoidon tai avuntarpeen arvioinnin aloittamiseen.



PERHEIDEN HYVINVOINTI

Hyvinvointi rakentuu arjessa

Kunta voi tehdä ratkaisuja, jotka joko edistävät tai vähentävät perheiden hyvinvointia. Perheiden hyvinvointia tulee edistää välillisesti muun muassa pitämällä päiväkodit ja koulut lähipalveluina ja huolehtimalla toimivasta joukkoliikenteestä. Näin perheillä kuluu mahdollisimman vähän aikaa matkoihin esimerkiksi kodin, päiväkodin ja työpaikan välillä. Myös yksineläjien hyvinvointiin kunnalla on mahdollisuus vaikuttaa esimerkiksi pyrkimällä siihen, että asuntokanta on monipuolista ja tarjolla on yksinasuville hinnaltaan ja kooltaan sopivia asuntoja.

Kodin ohella hyvinvointia tuetaan myös kouluissa

Kouluhyvinvointiin huomioon kiinnittäminen palvelee myös perheiden hyvinvointia. Jos kiusaamiseen puututaan koulussa tehokkaasti, luokkakoot ovat riittävän pieniä ja tukiopetusta on tarjolla, lapsi saa hyvän alun opintoihinsa.

Apua on tarjottava ajoissa

Terveyspalveluiden ohella kunnan on ennaltaehkäistävä perheiden ongelmia sosiaalipalveluiden avulla. Ennen 90-luvun lamaa kotiapua oli yleisesti tarjolla. Kotiapua ollaan jälleen palauttamassa ja tästä suuntauksesta on pidettävä kiinni. On tärkeää auttaa perhettä vielä siinä vaiheessa, kun ongelmat ovat pieniä. Konkreettinen apu esimerkiksi siivouksen muodossa sekä keskusteluapu saattavat estää perhettä väsymästä entisestään ja ongelmia syvenemästä. Kotiapua voivat saada tällä hetkellä ainoastaan pienten lasten vanhemmat. Mielestäni myös isompien lasten vanhemmille tulisi joissain tilanteissa voida tarjota kotiapua, erityisesti silloin jos perheen lapsi tai lapset ovat kehitys- tai vaikeavammaisia.

Perheneuvontaan tulisi päästä nykyistä nopeammin ja mahdollisuuksia lastenpsykiatriseen hoitoon lisätä erikoissairaanhoidossa. Hoidossa tärkeää on koko perheen tukeminen sisarukset mukaan lukien. Olennaista on kuitenkin jatkaa kevyempien tukimuotojen kehittämistä eli tarjota apua jo ennen kuin perhe voi todella huonosti tai lapsi joudutaan ottamaan huostaan. Huostaanoton kokeneille perheille on tarjottava erityistä tukea ja apua. Päihde- ja mielenterveyspalvelut ovat tärkeässä asemassa tuettaessa perheiden hyvinvointia, mutta myös perheet, joissa on kaikki on niin sanotusti hyvin, voivat joutua kokemaan kriisejä. Jos perhe hakee apua esimerkiksi lapsen tai vanhemman sairastuttua tai lapsen käyttäytymisongelmien vuoksi, apua tulisi löytyä. Ongelmien ennaltaehkäiseminen myös säästää kustannuksia tulevaisuudessa.

Perheiden kriiseihin on oltava erilaisia apumuotoja. Perheneuvonta on yksi niistä, mutta esimerkiksi järjestöjen kanssa yhteistyössä toteutetut vertaistukiryhmät esimerkiksi avioeron kokeneille tai työttömäksi jääneille ovat tärkeitä. Myös perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyssä kunnan on tärkeää tehdä yhteistyötä asiantuntevien järjestöjen kanssa. Perheväkivallan ehkäisemisessä ja kohteeksi joutuneiden tukemisessa on muistettava huomioida myös erityisen haavoittuvat ryhmät, kuten vanhukset ja maahanmuuttajanaiset. On muistettava, että myös mies voi olla lähisuhdeväkivallan uhri.



VANHUSTEN PALVELUT

Suurin osa vanhuksista haluaa asua mahdollisimman pitkään kotona. Kotona asumisen tukeminen tulee myös kunnalle edullisemmaksi. Onnistunut kotona asuminen vaatii kuitenkin tukipalveluita.

Hyvä ravitsemus ylläpitää toimintakykyä

Äänestin keväällä sosiaali- ja terveyslautakunnassa sen puolesta, että vanhusten kotiin kuljetettavien aterioiden ateriahintoja ei olisi nostettu. Korkeampi ateriahinta saattaa johtaa siihen, että osa vanhuksista jättää aterian tilaamatta. Vanhusten aliravitsemus on yllättävän yleistä ja terveellinen ja riittävä ateriointi auttaa ylläpitämään toimintakykyä.

Yksinäisyyttä on torjuttava ja omaishoitajia tuettava

Ateriapalvelun ohella myös niin sanottu päivätoiminta ja omaishoitajien tukeminen on tärkeää. Päivätoiminnan ohella vanhusten yksinäisyyttä on torjuttava yhteistyössä erilaisten järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Omaishoitajille on järjestettävä vertaistukiryhmiä ja heidän tulee saada pitää vapaapäivänsä. Omaishoitajien jaksamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Elä ja asu keskuksia rakennettava lisää

Elä ja asu -keskuksissa ikääntynyt voi asua elämänsä loppuun asti ilman, että hänen tarvitsee muuttaa hoivantarpeen kasvaessa. Elä ja asu –periaate on hyvä tapa järjestää hoivapalvelut. Siinä vaiheessa kun vanhus ei enää pärjää kotona, hänelle on löydyttävä hoivakoti-, asumispalvelu yms paikka. Tämä tulee olemaan tulevaisuudessa entistä suurempi haaste, koska Espoo ikääntyy vauhdilla. Juuri siksi on kiinnitettävä huomiota niihin palveluihin, jotka tukevat kotona asumista ja toimintakyvyn ylläpitämistä.

Tehokas kuntoutus ylläpitää elämänlaatua ja pidentää kotona asuttavaa aikaa

Jorvin sairaalan lonkkaliukumäki on hyvä esimerkki innovatiivisesta kuntoutuksesta. Lonkkaliukumäen avulla yhä useampi vanhus kykenee palaamaan sairaalasta kotiin ja ylläpitämään elämänlaatuansa.

Hyvä hoiva vaatii riittävästi hoitajia

Pitkäaikaishoidon ohella myös kotihoidon hoitajamääriin on kiinnitettävä huomiota. Hyvään vanhustenhoitoon eli inhimilliseen vanhuuteen on oltava valmiita panostamaan taloudellisesti. Hoito kysyy aikaa, osaamista ja asennetta. Riittävällä henkilökuntamäärällä kyetään myös vähentämään muun muassa vanhusten psyykelääkkeiden käyttöä. Hoivatyö on hyvin fyysistä ja usein myös henkisesti raskasta. Hoitajien jaksamista tuetaan hyvillä jatkokouluttamismahdollisuuksilla, riittävällä työntekijöiden määrällä ja mahdollisuuksilla suunnitella mahdollisimman pitkälle omaa työtä.



ELÄVÄT LÄHIÖT

Kun rakennetaan uutta, ei saa unohtaa vanhaa.

Suomessa asuinalueiden välinen eriytyminen on vielä pieni ongelma verrattuna moneen muuhun maahan. On kuitenkin havaittavissa merkkejä siitä, että asuinalueet alkavat jakautua yhä vahvemmin eri väestöryhmien sosioekonomisen aseman mukaan ja tämä kehitys on pyrittävä pysäyttämään.Huono-osaisuuden kasautumisen tietyille alueille on tutkimuksissa todettu johtavan kyseisen alueen asukkaiden syrjäytymisen syvenemiseen sekä lähialueiden asukkaiden hyvinvoinnin laskuun.

Kaavoituksessa on ehdottomasti tavoiteltava asukasrakenteeltaan ja asuntokannaltaan monipuolisia alueita. Samalla alueella olisi ihannetilanteessa oltava omistusasumista, asumisoikeusasuntoja ja esimerkiksi opiskelija-asuntoja, kaupungin vuokra-asuntoja ja vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. Kohtuuhintaisia asuntoja tulee rakentaa Helsingin seudun ja valtion maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen mukaisesti ja niiden sijaintiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Jos jollain alueella on entuudestaan paljon sosiaalista asuntotuotantoa, niin täydennysrakentamisessa on hyvä keskittyä muihin asuntotuotantotyyppeihin.

Perheasuntojen ohella on rakennettava myös pienempiä asuntoja. Yksin asuvien matalapalkka-aloilla työskentelevien ihmisten tilanne on pääkaupunkiseudulla erityisen hankala.

Julkisten rakennusten peruskorjauksia ei saa viivyttää

Suuri osa Espoosta on kuitenkin jo rakennettu eli jo olemassa olevia alueita ei saa unohtaa. Vanhojen lähiöiden ei saa antaa taantua ja menettää vetovoimaisuuttaan. Ostoskeskuksia on pyrittävä kehittämään yksityisten omistajien, kaupungin ja asukkaiden yhteistyönä. Ränsistyneet kadut ja rappeutuvat julkisivut lisäävät turvattomuuden tunnetta ja luovat negatiivista mielikuvaa alueesta ja saattavat siten pitkällä aikavälillä jopa vinouttaa asukasrakennetta. Esimerkiksi huonokuntoinen koulun julkisivu saattaa yhdistyä ajatuksissa heikkoihin oppimistuloksiin, vaikka asioilla ei olisi mitään tekemistä keskenään. Korjaushankkeet on nähtävä mahdollisuuksina kehittää alueiden vetovoimaa.

Myös hyvät palvelut lisäävät asuinalueen vetovoimaa

Kaupungin eri toimialojen on torjuttava yhteistyössä asuinalueiden välistä eriytymistä. Myös asukkaiden ja yksityisen sektorin toimijoiden osallistaminen on tärkeätä. Hyvät kaupalliset palvelut ovat tärkeät asuinalueen toimivuudelle. Julkisten rakennusten, katujen ja puistojen kunnossapidon ohella on kiinnitettävä huomiota toimiviin joukkoliikenneyhteyksiin, lähi- ja liikuntapalveluihin, kirjastoihin, asukaspuistoihin ja asukastiloihin sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Asukkaiden turvallisuutta ja hyvinvointia lisätään sekä syrjäytymistä torjutaan sillä, että samalla asuinalueella asuu eri ikäisiä ja eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä.

Kunnallisvaalien ennakkoäänestys järjestetään 17.-23.10 ja varsinainen vaalipäivä on 28.10.2012.

Oma äänestysnumeroni on 418.

Tietoa minusta ja tavoitteistani kunnallispolitiikassa löytyy osoitteesta http://henkilot.vihreat.fi/pinja.nieminen

Tärkeimmät tavoitteeni liittyvät sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen, asuinalueiden välisen eriytymisen torjumiseen ja puhtaan elinympäristön turvaamiseen myös tuleville sukupolville.

Tavoitteitani:

TERVEYSPALVELUT

Terveysasemapalvelut

Terveysasemapalveluiden saatavuuden parantaminen on varmasti tärkein asia seuraavalla valtuustokaudella. Tarjolla olevia lääkäriaikoja on kyettävä lisäämään ja jonoja vähentämään.

Terveysasemien jonot johtuvat pitkälti vaikeuksista rekrytoida lääkäreitä perusterveydenhuoltoon. Rekrytoinnin ja terveysasemien toimivuuden eteen on tehtävä kaikki mahdollinen. On vähennettävä lääkäreiden tekemän toimistotyön määrää ja palkattava riittävästi avustavaa henkilökuntaa ja luotava julkiseen terveydenhuoltoon mahdollisimman samanlaiset olosuhteet kuin yksityisellä puolella on. On kiinnitettävä huomiota koko terveydenhuollon henkilöstön työhyvinvointiin. On harkittava sosiaalityöntekijöiden vastaanottoja terveyskeskuksiin varsinkin niillä asuinalueilla, joissa esiintyy eniten sosiaalisia ongelmia. On haettava muista kaupungeista ja ulkomailta parhaita malleja työprosesseihin ja lääkäreiden sitouttamiseen. On parannettava konsultointimahdollisuuksia (geriatria, psykiatria jne). Espoolaisten terveysasemien tilanteet eroavat toisistaan paljonkin. Todistetusti terveysasema on mahdollista saada toimimaan hyvin ja hyviä käytäntöjä on levitettävä tehokkaasti.

Mielenterveyspalvelut

Mielenterveyspalveluiden kehittämisessä tulee panostaa matalan kynnyksen (ilman lähetettä saatavaan) keskusteluapuun sekä ryhmämuotoisiin tukeen eli esimerkiksi niin sanottujen depressiokoulujen järjestämiseen. Keskusteluapua on saatava nopeasti ja riittävän monta kertaa kuukaudessa. Yksi käynti kuukaudessa psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolla voi olla lähinnä kannattelevaa eikä välttämättä vielä toipumiseen johtavaa hoitoa. Esimerkiksi virallinen masennuksen hoitosuositus on yhdistelmä lääkehoitoa ja keskusteluapua/psykoterapiaa. Lääkehoidon ohella aina tulee olla tarjolla myös muita hoitomuotoja.

Kouluterveydenhuolto

Kouluterveydenhuolto on avainasemassa ongelmien ehkäisyssä. Kouluterveydenhoitajien vastaanottoja pitäisi lisätä ja taata riittävät koulupsykologi, -lääkäri ja –kuraattoripalvelut. Vaikka terveystarkastukset ovat tärkeitä, niiden lisäksi palveluja tulee olla tarpeeksi jo apua tarvitseville. Lapselle ja nuorelle kolmekin viikkoa on pitkä aika hoidon tai avuntarpeen arvioinnin aloittamiseen.



PERHEIDEN HYVINVOINTI

Hyvinvointi rakentuu arjessa

Kunta voi tehdä ratkaisuja, jotka joko edistävät tai vähentävät perheiden hyvinvointia. Perheiden hyvinvointia tulee edistää välillisesti muun muassa pitämällä päiväkodit ja koulut lähipalveluina ja huolehtimalla toimivasta joukkoliikenteestä. Näin perheillä kuluu mahdollisimman vähän aikaa matkoihin esimerkiksi kodin, päiväkodin ja työpaikan välillä. Myös yksineläjien hyvinvointiin kunnalla on mahdollisuus vaikuttaa esimerkiksi pyrkimällä siihen, että asuntokanta on monipuolista ja tarjolla on yksinasuville hinnaltaan ja kooltaan sopivia asuntoja.

Kodin ohella hyvinvointia tuetaan myös kouluissa

Kouluhyvinvointiin huomioon kiinnittäminen palvelee myös perheiden hyvinvointia. Jos kiusaamiseen puututaan koulussa tehokkaasti, luokkakoot ovat riittävän pieniä ja tukiopetusta on tarjolla, lapsi saa hyvän alun opintoihinsa.

Apua on tarjottava ajoissa

Terveyspalveluiden ohella kunnan on ennaltaehkäistävä perheiden ongelmia sosiaalipalveluiden avulla. Ennen 90-luvun lamaa kotiapua oli yleisesti tarjolla. Kotiapua ollaan jälleen palauttamassa ja tästä suuntauksesta on pidettävä kiinni. On tärkeää auttaa perhettä vielä siinä vaiheessa, kun ongelmat ovat pieniä. Konkreettinen apu esimerkiksi siivouksen muodossa sekä keskusteluapu saattavat estää perhettä väsymästä entisestään ja ongelmia syvenemästä. Kotiapua voivat saada tällä hetkellä ainoastaan pienten lasten vanhemmat. Mielestäni myös isompien lasten vanhemmille tulisi joissain tilanteissa voida tarjota kotiapua, erityisesti silloin jos perheen lapsi tai lapset ovat kehitys- tai vaikeavammaisia.

Perheneuvontaan tulisi päästä nykyistä nopeammin ja mahdollisuuksia lastenpsykiatriseen hoitoon lisätä erikoissairaanhoidossa. Hoidossa tärkeää on koko perheen tukeminen sisarukset mukaan lukien. Olennaista on kuitenkin jatkaa kevyempien tukimuotojen kehittämistä eli tarjota apua jo ennen kuin perhe voi todella huonosti tai lapsi joudutaan ottamaan huostaan. Huostaanoton kokeneille perheille on tarjottava erityistä tukea ja apua. Päihde- ja mielenterveyspalvelut ovat tärkeässä asemassa tuettaessa perheiden hyvinvointia, mutta myös perheet, joissa on kaikki on niin sanotusti hyvin, voivat joutua kokemaan kriisejä. Jos perhe hakee apua esimerkiksi lapsen tai vanhemman sairastuttua tai lapsen käyttäytymisongelmien vuoksi, apua tulisi löytyä. Ongelmien ennaltaehkäiseminen myös säästää kustannuksia tulevaisuudessa.

Perheiden kriiseihin on oltava erilaisia apumuotoja. Perheneuvonta on yksi niistä, mutta esimerkiksi järjestöjen kanssa yhteistyössä toteutetut vertaistukiryhmät esimerkiksi avioeron kokeneille tai työttömäksi jääneille ovat tärkeitä. Myös perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyssä kunnan on tärkeää tehdä yhteistyötä asiantuntevien järjestöjen kanssa. Perheväkivallan ehkäisemisessä ja kohteeksi joutuneiden tukemisessa on muistettava huomioida myös erityisen haavoittuvat ryhmät, kuten vanhukset ja maahanmuuttajanaiset. On muistettava, että myös mies voi olla lähisuhdeväkivallan uhri.



VANHUSTEN PALVELUT

Suurin osa vanhuksista haluaa asua mahdollisimman pitkään kotona. Kotona asumisen tukeminen tulee myös kunnalle edullisemmaksi. Onnistunut kotona asuminen vaatii kuitenkin tukipalveluita.

Hyvä ravitsemus ylläpitää toimintakykyä

Äänestin keväällä sosiaali- ja terveyslautakunnassa sen puolesta, että vanhusten kotiin kuljetettavien aterioiden ateriahintoja ei olisi nostettu. Korkeampi ateriahinta saattaa johtaa siihen, että osa vanhuksista jättää aterian tilaamatta. Vanhusten aliravitsemus on yllättävän yleistä ja terveellinen ja riittävä ateriointi auttaa ylläpitämään toimintakykyä.

Yksinäisyyttä on torjuttava ja omaishoitajia tuettava

Ateriapalvelun ohella myös niin sanottu päivätoiminta ja omaishoitajien tukeminen on tärkeää. Päivätoiminnan ohella vanhusten yksinäisyyttä on torjuttava yhteistyössä erilaisten järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Omaishoitajille on järjestettävä vertaistukiryhmiä ja heidän tulee saada pitää vapaapäivänsä. Omaishoitajien jaksamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Elä ja asu keskuksia rakennettava lisää

Elä ja asu -keskuksissa ikääntynyt voi asua elämänsä loppuun asti ilman, että hänen tarvitsee muuttaa hoivantarpeen kasvaessa. Elä ja asu –periaate on hyvä tapa järjestää hoivapalvelut. Siinä vaiheessa kun vanhus ei enää pärjää kotona, hänelle on löydyttävä hoivakoti-, asumispalvelu yms paikka. Tämä tulee olemaan tulevaisuudessa entistä suurempi haaste, koska Espoo ikääntyy vauhdilla. Juuri siksi on kiinnitettävä huomiota niihin palveluihin, jotka tukevat kotona asumista ja toimintakyvyn ylläpitämistä.

Tehokas kuntoutus ylläpitää elämänlaatua ja pidentää kotona asuttavaa aikaa

Jorvin sairaalan lonkkaliukumäki on hyvä esimerkki innovatiivisesta kuntoutuksesta. Lonkkaliukumäen avulla yhä useampi vanhus kykenee palaamaan sairaalasta kotiin ja ylläpitämään elämänlaatuansa.

Hyvä hoiva vaatii riittävästi hoitajia

Pitkäaikaishoidon ohella myös kotihoidon hoitajamääriin on kiinnitettävä huomiota. Hyvään vanhustenhoitoon eli inhimilliseen vanhuuteen on oltava valmiita panostamaan taloudellisesti. Hoito kysyy aikaa, osaamista ja asennetta. Riittävällä henkilökuntamäärällä kyetään myös vähentämään muun muassa vanhusten psyykelääkkeiden käyttöä. Hoivatyö on hyvin fyysistä ja usein myös henkisesti raskasta. Hoitajien jaksamista tuetaan hyvillä jatkokouluttamismahdollisuuksilla, riittävällä työntekijöiden määrällä ja mahdollisuuksilla suunnitella mahdollisimman pitkälle omaa työtä.



ELÄVÄT LÄHIÖT

Kun rakennetaan uutta, ei saa unohtaa vanhaa.

Suomessa asuinalueiden välinen eriytyminen on vielä pieni ongelma verrattuna moneen muuhun maahan. On kuitenkin havaittavissa merkkejä siitä, että asuinalueet alkavat jakautua yhä vahvemmin eri väestöryhmien sosioekonomisen aseman mukaan ja tämä kehitys on pyrittävä pysäyttämään.Huono-osaisuuden kasautumisen tietyille alueille on tutkimuksissa todettu johtavan kyseisen alueen asukkaiden syrjäytymisen syvenemiseen sekä lähialueiden asukkaiden hyvinvoinnin laskuun.

Kaavoituksessa on ehdottomasti tavoiteltava asukasrakenteeltaan ja asuntokannaltaan monipuolisia alueita. Samalla alueella olisi ihannetilanteessa oltava omistusasumista, asumisoikeusasuntoja ja esimerkiksi opiskelija-asuntoja, kaupungin vuokra-asuntoja ja vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. Kohtuuhintaisia asuntoja tulee rakentaa Helsingin seudun ja valtion maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen mukaisesti ja niiden sijaintiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Jos jollain alueella on entuudestaan paljon sosiaalista asuntotuotantoa, niin täydennysrakentamisessa on hyvä keskittyä muihin asuntotuotantotyyppeihin.

Perheasuntojen ohella on rakennettava myös pienempiä asuntoja. Yksin asuvien matalapalkka-aloilla työskentelevien ihmisten tilanne on pääkaupunkiseudulla erityisen hankala.

Julkisten rakennusten peruskorjauksia ei saa viivyttää

Suuri osa Espoosta on kuitenkin jo rakennettu eli jo olemassa olevia alueita ei saa unohtaa. Vanhojen lähiöiden ei saa antaa taantua ja menettää vetovoimaisuuttaan. Ostoskeskuksia on pyrittävä kehittämään yksityisten omistajien, kaupungin ja asukkaiden yhteistyönä. Ränsistyneet kadut ja rappeutuvat julkisivut lisäävät turvattomuuden tunnetta ja luovat negatiivista mielikuvaa alueesta ja saattavat siten pitkällä aikavälillä jopa vinouttaa asukasrakennetta. Esimerkiksi huonokuntoinen koulun julkisivu saattaa yhdistyä ajatuksissa heikkoihin oppimistuloksiin, vaikka asioilla ei olisi mitään tekemistä keskenään. Korjaushankkeet on nähtävä mahdollisuuksina kehittää alueiden vetovoimaa.

Myös hyvät palvelut lisäävät asuinalueen vetovoimaa

Kaupungin eri toimialojen on torjuttava yhteistyössä asuinalueiden välistä eriytymistä. Myös asukkaiden ja yksityisen sektorin toimijoiden osallistaminen on tärkeätä. Hyvät kaupalliset palvelut ovat tärkeät asuinalueen toimivuudelle. Julkisten rakennusten, katujen ja puistojen kunnossapidon ohella on kiinnitettävä huomiota toimiviin joukkoliikenneyhteyksiin, lähi- ja liikuntapalveluihin, kirjastoihin, asukaspuistoihin ja asukastiloihin sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Asukkaiden turvallisuutta ja hyvinvointia lisätään sekä syrjäytymistä torjutaan sillä, että samalla asuinalueella asuu eri ikäisiä ja eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä.

Lue myös nämä