Espoonlahden Vihreät – ELVI ry

Ei muutosta ilman pysyvyyttä

Lähestyvät vaalit tuovat lisää kierroksia puolueiden viestintään. Puolueet ovat julkaisseet ohjelmansa ja ehdokkaiden profiilit ovat esillä vaalikoneissa. Ja kun syömme aamupalaa, aamulehti paiskaa vaali-ilmoitusten iskulauseet vain täpärästi kahvikupin ohi.

Kuten lähes aina vaalien alla melkein kaikki puolueet vaativat ja lupaavat vaihtelevin sanakääntein selkeitä muutoksia politiikan ja elämän eri aloille, olipa kyseessä valtion ja kuntien menot, verotus tai terveys- ja sosiaaliala.

Mitä itse asiassa käsite ’muutos’ tarkoittaa ja millä mitalla tulevia muutoksia mitataan?

Kun puhutaan muutoksesta, edellytetään samalla, että JOTAKIN jää sellaiseksi kuin se on ollut. Esimerkiksi ihminen on orgaanista ainetta. Ikääntyessämme saamme ryppyjä, hiuksemme harmaantuvat (tai lähtevät pysyvästi) ja motoriikkamme muuttuu. Tässä muutoksessa me pysymme kuitenkin itsellemme uskollisina. Solumme uusiutuvat, monet persoonalisuusominaisuutemme (yleisesti sanottuna) sekä geneettinen koodimme pysyvät sellaisina kuin ne ovat. Kaikesta muutoksesta huolimatta on siis olemassa jonkin luonteinen substraatti, joka säilyy muuttumattomana.

Jo Herakleitos sanoi, ettei kukaan voi astua kahdesti samaan virtaan, sillä sen enempää astuja kuin virtakaan ei ole sama. Aina uudet vedet siinä virtaavat, mutta siitä huolimatta virran pyörre jää aina samaan paikkaan.

Politiikan sarasta puheen ollen huomiota ei pidä kiinnittää vain enemmän tai vähemmän konkreettisiin muutosvaatimuksiin, joita kuulee nyt inflaation omaisesti. Välillä keskenään kilpailevat leikkausehdotukset muistuttavat järjetöntä ja aavemaista huutokauppaa. Ei tarvita vain laskelmia, mistä osaa budjettia säästetään miljardisummia tai saadaan lisätuloja. Lukujen ja laskelmien lisäksi tarvitsemme kipeästi laajaa keskustelua siitä, miten nämä kynän jäljet tulevat vaikuttamaan yhteiskuntaan ja ihmisten elämään. Ennen kaikkea pitää keskustella siitä, mikä tulee olemaan kaikkien muutosten jälkeen hyvinvointiyhteiskuntamme substraatti. Epäilemättä olemme muutosten tarpeessa. Välttämätöntä on kuitenkin, että saavutamme yhteisymmärryksen julkisessa keskustelussa siitä, mitä pitää säilyttää.

Jokke Reimers, Espoonlahden Vihreät

Lue myös nämä

Saksan vihreät suuntaa etsimässä

Saksan vihreät suuntaa etsimässä

Ei vielä mennyt paljon aikaa Saksan liittopäivä- eli parlamenttivaaleista, kun vaalien jälkipyykki on jo täydessä käynnissä. Vaalien vaikutus eri poliittisiin puolueisiin Saksassa vahvistaa vanhan kiinalaisen viisauden, jonka mukaan jokaisessa tappiossa kytee aina voiton siemen ja jokaisessa voitossa myös aina tappion siemen. Merkelin johtama CDU/CSU Unioni voitti 41,5%:lla (7.7% enemmän kuin 2009) selvästi vaalit. Koska aikaisempaa hallituskumppania (talousliberaalinen FDP) ei valittu uudestaan parlamenttiin, Merkelin on pakko etsiä uusi kumppani pystyäkseen jatkamaan hallituslaivan ruorissa. Edessä on varmaankin kipeitä poliittisia kompromisseja.

Saksan vihreät sen sijaan kärsivät 8,4%:n tuloksellaan (2,3% vähemmän kuin 2009) tuntuvan vaalitappion. Tämä varsinkin silloin, kun tulosta ei verrata vuoden 2009 parlamenttivaalien tulokseen, vaan välivuosien aikana tehtyihin gallupkyselyjen tuloksiin, joissa vihreiden kannatus oli parhaimmillaan jopa 23% (toukokuussa 2011). Rehellisyyden nimissä täytyy kuitenkin todeta, että parasta galluptulosta ei saavutettu normaalioloissa, vaan taustalla vaikutti Fukushiman katastrofi.

Vaalitappion jälkeen Saksan vihreät ovat nyt katharsis-mielentilan vallassa, mikä antaa puolueelle uusiutumisen mahdollisuuden siellä missä se on tarpeellista. Ns. pienessä puoluekokouksessa analysoitiin vajaa viikko vaalien jälkeen vaalitappion syitä ja keskusteltiin siitä, millainen tulevaisuuden strategia vihreiden pitäisi laatia. Tässä ei ollut vain kyseessä poliittisten kärkipaikkojen jakaminen vasemmisto- ja oikeistosiiven välillä eikä vain sukupolven vaihdos puolueessa. Vaalitappion syistä keskusteltiin erittäin vilkkaasti ja siihen liittyen siitä, mitkä tulisivat olemaan vihreän politiikan painopisteet tulevaisuudessa. Ei ollut yllätys, että näissä kysymyksissä ei päästy yksimielisyyteen. Saattaa vielä kulua jonkin verran aikaa, ennen kuin Saksan vihreä puolue pystyy muodostamaan yhtenäisen kannan tärkeissä tulevaisuuden kysymyksissä.

Jo nyt on kuitenkin varmaa, että vaalitulos aiheuttaa muutoksia puoluejohdossa ja parlamenttiryhmässä. Useat vanhat puolueratsut ovat siirtymässä taka-alalle. Jo heti vaalien jälkeen myös Suomen mediassa esillä olleet Jürgen Trittin, Claudia Roth ja Renate Künast ilmoittivat jättävänsä tehtävänsä. Myös oikeistosiipeen lukeutuva Cem Özdemir luopuu tehtävästään, mutta asettunee uudelleen ehdolle. Tunnetusti Saksan vihreillä on kärkikaksikko sekä puolueen että parlamenttiryhmän johdossa. Lokakuussa pidettävässä puoluekokouksessa puolueen puheenjohtajan paikasta kilpailevat nykyinen puheenjohtaja Özdemir ja aikaisemmin Saarlandin ympäristöministerinä toiminut Simone Peter. Parlamenttiryhmän puheenjohtajaksi Trittin seuraajana on ehdolla biologi ja entinen liikennevaliokunnan puheenjohtaja Anton (”Toni”) Hofreiter, joka – kuten Trittin – kuuluu puolueen vasemmistosiipeen. Lisäksi parlamenttiryhmän puheenjohtajuudesta kilpailevat keskenään Kerstin Andreae ja Katrin Göring Eckardt, jotka molemmat lukeutuvat oikeistosiipeen.

Tulevat henkilömuutokset ilmaisevat toisaalta, että vaalitappiosta, vaikka se ei ollutkaan mikään rökäletappio, kannetaan poliittista vastuuta ja puolueessa demokraattinen muutos toimii. Tosin olisi sinisilmäistä ajatella, että valtataistelulla puolueen kilpailevien siipien välillä olisi vain vähäinen merkitys. Joka tapauksessa keskustelut pienessä puoluekokouksessa ja tulossa olevat henkilömuutokset herättävät uteliaisuutta, miten ja missä määrin puolue tulee paikantamaan itsensä uudestaan poliittisessa koordinaattijärjestelmässä ja tavoittaako se näin uusia äänestäjiä. Tärkeä kysymys on myös, syntyykö Saksan vihreille keskipitkällä tähtäimellä uusia mahdollisuuksia toimia hallituspuolueena joko Saksan eri osavaltioiden tai valtion tasolla.

Jokke Reimers, Espoonlahden Vihreät

Lue myös nämä