Espoonlahden Vihreät – ELVI ry

”Morjens, tässä puhuu kolariauto…”

Kuulostaako hieman oudolta, jos kolaroinut autosi ottaisi sinun puolesta oma-aloitteisesti yhteyttä hätäkeskukseen? Usko tai et, tämä on kohta mahdollista! Eläköön siis tehtävien jako, varsinkin stressitilanteissa. Europarlamentti päätti tällä viikolla, että ensi vuoden syksystä lähtien kaikkiin uusiin autoihin asennetaan Euroopan-laajuisesti ns. eCall hätäpuhelujärjestelmä, joka ottaa onnettomuuden tapahtuessa itse yhteyden lähimpään hätäkeskukseen. Onnettomuustilanteessa autossa sijaitsevat sensorit havaitsevat törmäyksen ja järjestelmä lähettää hätäkeskukselle muun muassa ajoneuvon sijainti- ja tunnistetiedot sisältävän MSD-viestin (Minimum Set of Data). Autossa matkustava henkilö voi tehdä eCall-hälytyksen myös manuaalisesti nappia painamalla. eCall-laitteen kustannukset ovat kohtuullisia, arviolta noin 100 euroa per ajoneuvo. Joidenkin arvioiden mukaan uuden järjestelmän ansiosta EU:n alueella saattaa säästyä vuosittain jopa 2 500 ihmishenkeä. Todennäköisesti myös harvaan asutussa Suomessa eCall tulee pelastamaan onnettomuuteen joutuneita, jos esimerkiksi ambulanssi pääsee automatisoidun hätäviestin takia ripeästi hirvikolarin yölliselle onnettomuuspaikalle. Ns. ’golden hour’ eli ensimmäinen tunti vakavan onnettomuuden jälkeen ratkaisee usein elämän tai kuoleman.

Uusi EU-asetus on kaiken kaikkiaan hyvä asia, josta meilläkin on hyötyä. Suomen Eduskunnalla ei olisi ollut toimivaltaa vastaavanlaisen lain oma-aloitteiseen säätämiseen. Europarlamentti palveli taas kerran myös Suomen kansalaisten etuja. Tämän kannattaa muistaa, kun edessä ovat toukokuun eurovaalit!

MUTTA: Ei mitään niin hyvää, ettei jotain pahaakin! Uusissa säännöissä on parantamisen varaa. Jos vihreillä edustajilla olisi ollut enemmän vaikutusvaltaa Europarlamentissa, säännöissä olisi huomioitu päättäväisemmin yksityisyyden suoja.

Tietosuojan kannalta huolestuttaa lähinnä se, että tulevaisuuden eCall-laitteet pystyivät generoimaan ja siirtämään paljon enemmän tietoja kuin vain ne tiedot, jotka ovat välttämättömiä onnettomuusuhrin nopeaan löytämiseen. Laite on kytketty ajoneuvon muihin turvalaitteisiin ja mahdollistaa GPS-paikantamisen. Lähtökohtaisesti laite voisi niin kuin musta laatikko tallentaa ja siirtää kaikenlaisia autoilijan ajotapaa ja tottumuksia koskevia tietoja. Tähän lukeutuvat mm. ajonopeus ennen onnettomuutta, jarrutukset, matkan pituus, tauot, ajetut reitit yms. Tämä herättää mielenkiintoisia, joskin välillä hauskalta vaikuttavia kysymyksiä: saako esimerkiksi ajoneuvo todistaa omistajaansa vastaan?? Kuuluuhan oikeusvaltion periaatteisiin, että rikoksesta epäilty tai syytetty saa kieltäytyä lausunnon antamisesta. Vaikenemista ei voida tulkita syyllisyyden myöntämiseksi. Mitä hyötyä tästä olisi, jos viranomaiset saisivat kaikki tarvittavat tiedot onnettomuuden aiheuttajan eCall-laitteesta? Kenelle nämä tiedot oikeasti kuuluvat? Autoilijalle? Viranomaisille? Vakuutusyhtiöille? Pahimmassa tapauksessa ajoneuvon tietoja voitaisiin myös väärinkäyttää kaupallisiin tai muihin tarkoituksiin. Viimeaikaisten vakoiluskandaalien jälkeen on vaikeata olla tätä ajattelematta. Uusi EU-asetus jätti joka tapauksessa joitakin kysymyksiä auki.

Asetuksella ei vielä ole lainvoimaa. Seuraavaksi se käsitellään Eurooppa-neuvostossa, jossa on edustettuna EU:n 28 jäsenvaltiota. Uudet säännöt saatetaan hyväksyä jo ennen toukokuun eurovaaleja.

Jokke Reimers, Espoonlahden Vihreät

Lue myös nämä

Iloinen sanoma: Et ole yksin!

Joulu on lähimmäisenrakkauden ja toisesta välittämisen suuri juhla. Iskeekö sinuun kuitenkin, esimerkiksi kun joulurumba käy kuumimmillaan, epävarma tunne, että pohjimmiltasi olet yksin ja koko maailman hylkäämä? Älä vaivu epätoivoon! Iloinen sanoma on: aina on joku olemassa, joka on aidosti sinusta kiinnostunut ja välittää siitä, mitä juuri SINÄ teet, sanot ja ajattelet. Eikä tule sinua koskaan unohtamaan. En tarkoita nyt joulupukin ahkeria tonttuja, jotka tarkkailevat sinua tällä hetkellä tavallista tarkemmin. Enkä myöskään alakerran naapuriasi, joka pyrkii yleensä pysymään ajan tasalla sinun puuhistasi. Puhun nyt ja tässä yksinomaan sinun sähköpostistasi, älykännykkäsi tekstiviesteistä tai sosiaaliseen mediaan ikuistetuista mietteistäsi. Näille tiedoille saattaa olla kysyntää myös muilta tahoilta kuin joulupukin tontuilta. Kesän NSA:n urkintakohu ja erilaiset tietomurrot ovat vielä hyvin muistissa ja johtivat Suomessakin keskusteluihin urkinnan sallittavuudesta, sen perusteista ja sen rajoista.

Tällä hetkellä on kaksi Suomen näkökannalta tärkeää, tietosuojaan liittyvää lainsäädäntöhanketta vireillä, toinen näistä Euroopan Union tasolla ja toinen, vielä alkutekijöissään, kotimaan tasolla.
EU:n voimassa oleva tietosuojan lainsäädäntö on lähes 20 vuotta vanha eli suoraan sanottuna vielä tietoyhteiskunnan kivikaudesta. Vanhat säännöt kaipaavat enemmän kuin vain päivitystä. Brysselissä valmistellaan tietosuoja-asetusta, jonka tarkoitus on parantaa EU-kansalaisten tietosuojaa. Koko hanke on kuitenkin ollut alusta lähtien kovan lobbauspaineen alla. Säädettävässä tietosuoja-asetuksessa kaavaillaan EU-kansalaiselle mm. oikeus itseä koskevaan tietoon. Yritykset saisivat luovuttaa käyttäjän tietoja lähtökohtaisesti vain käyttäjän suostumuksella. Isommat yritykset joutuisivat myös palkkaamaan oman tietosuojavaltuutetun ja jos yritys rikkoo asetuksen tietosuojasäännöksiä, se joutuisi maksamaan kovia sakkoja. On kuitenkin vielä epävarmaa, milloin ja missä muodossa suunniteltu asetus astuu voimaan. Tämän vuoden lokakuussa EU:n parlamentti hyväksyi asetuksen kompromissiluonnoksen. Tarkoitus oli saattaa asetus voimaan ennen ensi vuoden toukokuun Europarlamenttivaaleja. Nyt käynnissä olevissa neuvotteluissa Euroopan Union neuvoston kanssa tie näyttää kuitenkin nousevan pystyyn. Jos asetusta ei säädetä ennen Europarlamenttivaaleja, tämä tietäisi kovaa takaiskua EU:n tasoiselle tietosuojalle.

Toinen yllä mainittu kansallinen lainsäädäntöhanke on esitys laiksi verkkotiedustelusta. Puolustusministeriössä nimitetään todennäköisesti ennen joulua valmisteluryhmä, joka laatii kyseisen lain luonnoksen. Tällä hetkellä Suomessa ei vielä ole lakia verkkotiedustelusta. Lähtökohtaisesti on katsottava myönteiseksi, jos laaditaan laki, joka säätää perustuslakiin yhteen sovitettavalla tavalla verkkotiedustelun perusteista. Kansalaisen oikeuksiin puuttuva toiminta kaipaa kipeästi laintasoisen perusteen. Ratkaisevaa on luonnollisesti, että kansalaisen oikeus yksityisyytensä suojaan otetaan riittävästi huomioon. Ilmeistä on, että minkä tahansa verkkotiedustelulain säännösten valvonta tuo mukanaan suuria haasteita, kun netti ei tunne maantieteellisiä rajoja ja tulevan lain soveltamisala on näin ollen alusta lähtien rajoitettu.

Jokke Reimers, Espoonlahden Vihreät

Lue myös nämä