Espoonlahden Vihreät – ELVI ry

Valtio ei ole yritys

20.6.2013 ilmestyneen Kauppalehden debatti-osiossa oli Suomen Strategisen Johtamisen Seuran kunniajäsenen kirjoitus. Teksti käsitteli enimmäkseen yritysten strategisen osaamisen puutteita, mutta varsinkin viimeinen kappale on omistettu valtion strategiselle johtamiselle:

"Aivan oma lukunsa ansaitsee Oy Suomi Ab:n strateginen ajattelu. Yhteiskunta ja sen eri tasot ovat täynnä ristiriitaisia elementtejä. Strategia ei ole koskaan tasajakoa, vaan kovia valintoja eri vaihtoehtojen välillä ja niiden määrätietoista toteuttamista. Ylidemokratisoitunut ajattelu ja jatkuva jargon tasa-arvosta, oikeudenmukaisuudesta ja hyvinvointiyhteiskunnasta ei auta saavuttamaan kansakunnalle kilpailuetuja. Tarvitaan kovia -ja kipeitäkin- päätöksiä ja näiden päätösten kurinalaista käytäntöön viemistä."

Minua aina häiritsee kun joku mainitsee sanaparin Oy Suomi Ab. Kyseisessä kirjoituksessa näin tapahtuu joka kerran Suomesta puhuttaessa. Mutta eihän valtio ole yritys! Valtionjohdossa ja yritystoiminnassa on tietenkin joitain samoja piirteitä, kuten että on tärkeää, että pidemmällä aikavälillä tulot ja menot ovat tasapainossa ja että on kilpailukykyä (maailman) markkinoilla. Mutta valtio on kuitenkin valtio, sen perimmäinen tarkoitus ei ole tehdä voittoa, vaan järjestää palvelut kansalaisilleen ja niin edelleen.

Jos yrityksessä pitää tehdä leikkauksia toimintaan, niin yleensä keskitytään vähemmän tuottaviin yksiköihin. Myös valtiossa voidaan ajatella esimerkiksi lapsiin ja koulutukseen panostamista investointeina, mutta on ajateltava myös sitä, mikä on inhimillistä, oikeudenmukaista ja niin edelleen.
On totta, että julkisella sektorilla on jo otettu käyttöön paljon yritysmaailmasta tuttuja käytäntöjä. Mielestäni on aina pohdittava, milloin ne ovat aidosti hyödyllisiä eikä vain kopioida jotain ideaa mahdollisesti erilaisesta toimintaympäristöstä.

Esimerkiksi lääkäreiden tai opettajien tulospalkkaukseen sisältyy tai tulisi todennäköisesti sisältymään tiettyjä ongelmia. Jos lääkäreille maksetaan hoidettujen potilaiden määrästä, on teoriassa olemassa riski, että mahdollisimman moni saa kyllä hoitoa, mutta hoito ei ole enää yhtä tuloksellista, koska aikaa potilasta kohden käytetään vähemmän. Välillä on puhuttu, että lääkäreille tulisi maksaa väestön pitämisestä mahdollisimman terveenä. Miten tämä suhteutuu asuinalueiden välisiin terveyseroihin, tuleeko ne huomioida? Jos eroja ei huomioitaisi ollenkaan, niin lääkäreiden kannattaisi tässä mallissa hakeutua töihin terveysasemalle, jonka alueen väestö on mahdollisimman tervettä.

Myös oppimistuloksiin vaikuttaa perhetausta. On välillä hämmentävää kuulla, että jossain Espoon koulussa olisi poikkeuksellisen hyvät opettajat. (Keskustelussa Tapiolan koulun väistötiloista on välillä sivuttu tätä.) Uskon, että kaikissa espoolaisissa kouluissa on erittäin hyvät opettajat. Suomessa on yleensä hyvät opettajat, koska koulutus on korkealaatuista ja opettajaksi on vaikea päästä. Oppilaspohjissa on sen sijaan eroja. On selvää, että jos esimerkiksi asuinalueella asuu paljon maahanmuuttajia, niin myös lukio- ja korkeakoulutukseen hakeutuu vähemmän oppilaita. Ylipäätänsä koulutus periytyy edelleen Suomessa yllättävän vahvasti. Oppimistuloksiin vaikuttaa niin moni asia, että opettajien tulospalkkaus kaikkine mahdollisine muuttujineen tuntuu huonolta ajatukselta.

Yllä siteeratusta mielipidekirjoituksesta tulee sellainen olo, että talous on isäntä eikä renki. Aivan kuin valtio pitäisi valjastaa edistämään talouskasvua eikä talouskasvu kansalaisten hyvinvointia.

Mielestäni juuri nyt pitäisi puhua siitä, miten talous palvelee hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämistä eikä että miten hyvinvointiyhteiskunta vaikeuttaa tietynlaista talouspolitiikkaa. Jutusta tulee sellainen olo, että hyvinvointiyhteiskunnalla ei ole arvoa vaan se on pikemminkin ongelma. Kun resurssit todennäköisesti vähenevät lähitulevaisuudessa (verotulot laskevat, mutta palvelujen tarve ja terveydenhuollon kustannukset kasvavat), niin olisi puhuttava paitsi siitä, miten työllisyys saadaan nousuun ja siitä, mikä kaikki on erityisen tärkeää (itse lähtisin ensimmäisenä leikkaamaan ympäristölle haitallisista tuista), niin myös siitä, miten hyvinvointia pystytään ylläpitämään nykyistä heikommassa taloustilanteessa.

Pohjoismaisen hyvinvointivaltion säilyttämisen tulisi olla kaiken strategisen ajattelun ja poliittisen toiminnan lähtökohta. Tämä yhteiskuntamalli on ollut Suomen menestyksen tae historiassa ja toivottavasti se on myös tulevaisuudessa. Esimerkiksi hyvinvointivaltion periaatteisiin kuuluva maksuton korkeakoulutus on mahdollistanut sen, että opintoihin hakeutuvat soveltuvimmat, eivät varakkaimmat kuten joissain muissa yhteiskuntajärjestelmissä. Tämä on strategisesti järkevää.

20.6.2013 ilmestyneen Kauppalehden debatti-osiossa oli Suomen Strategisen Johtamisen Seuran kunniajäsenen kirjoitus. Teksti käsitteli enimmäkseen yritysten strategisen osaamisen puutteita, mutta varsinkin viimeinen kappale on omistettu valtion strategiselle johtamiselle:

"Aivan oma lukunsa ansaitsee Oy Suomi Ab:n strateginen ajattelu. Yhteiskunta ja sen eri tasot ovat täynnä ristiriitaisia elementtejä. Strategia ei ole koskaan tasajakoa, vaan kovia valintoja eri vaihtoehtojen välillä ja niiden määrätietoista toteuttamista. Ylidemokratisoitunut ajattelu ja jatkuva jargon tasa-arvosta, oikeudenmukaisuudesta ja hyvinvointiyhteiskunnasta ei auta saavuttamaan kansakunnalle kilpailuetuja. Tarvitaan kovia -ja kipeitäkin- päätöksiä ja näiden päätösten kurinalaista käytäntöön viemistä."

Minua aina häiritsee kun joku mainitsee sanaparin Oy Suomi Ab. Kyseisessä kirjoituksessa näin tapahtuu joka kerran Suomesta puhuttaessa. Mutta eihän valtio ole yritys! Valtionjohdossa ja yritystoiminnassa on tietenkin joitain samoja piirteitä, kuten että on tärkeää, että pidemmällä aikavälillä tulot ja menot ovat tasapainossa ja että on kilpailukykyä (maailman) markkinoilla. Mutta valtio on kuitenkin valtio, sen perimmäinen tarkoitus ei ole tehdä voittoa, vaan järjestää palvelut kansalaisilleen ja niin edelleen.

Jos yrityksessä pitää tehdä leikkauksia toimintaan, niin yleensä keskitytään vähemmän tuottaviin yksiköihin. Myös valtiossa voidaan ajatella esimerkiksi lapsiin ja koulutukseen panostamista investointeina, mutta on ajateltava myös sitä, mikä on inhimillistä, oikeudenmukaista ja niin edelleen.
On totta, että julkisella sektorilla on jo otettu käyttöön paljon yritysmaailmasta tuttuja käytäntöjä. Mielestäni on aina pohdittava, milloin ne ovat aidosti hyödyllisiä eikä vain kopioida jotain ideaa mahdollisesti erilaisesta toimintaympäristöstä.

Esimerkiksi lääkäreiden tai opettajien tulospalkkaukseen sisältyy tai tulisi todennäköisesti sisältymään tiettyjä ongelmia. Jos lääkäreille maksetaan hoidettujen potilaiden määrästä, on teoriassa olemassa riski, että mahdollisimman moni saa kyllä hoitoa, mutta hoito ei ole enää yhtä tuloksellista, koska aikaa potilasta kohden käytetään vähemmän. Välillä on puhuttu, että lääkäreille tulisi maksaa väestön pitämisestä mahdollisimman terveenä. Miten tämä suhteutuu asuinalueiden välisiin terveyseroihin, tuleeko ne huomioida? Jos eroja ei huomioitaisi ollenkaan, niin lääkäreiden kannattaisi tässä mallissa hakeutua töihin terveysasemalle, jonka alueen väestö on mahdollisimman tervettä.

Myös oppimistuloksiin vaikuttaa perhetausta. On välillä hämmentävää kuulla, että jossain Espoon koulussa olisi poikkeuksellisen hyvät opettajat. (Keskustelussa Tapiolan koulun väistötiloista on välillä sivuttu tätä.) Uskon, että kaikissa espoolaisissa kouluissa on erittäin hyvät opettajat. Suomessa on yleensä hyvät opettajat, koska koulutus on korkealaatuista ja opettajaksi on vaikea päästä. Oppilaspohjissa on sen sijaan eroja. On selvää, että jos esimerkiksi asuinalueella asuu paljon maahanmuuttajia, niin myös lukio- ja korkeakoulutukseen hakeutuu vähemmän oppilaita. Ylipäätänsä koulutus periytyy edelleen Suomessa yllättävän vahvasti. Oppimistuloksiin vaikuttaa niin moni asia, että opettajien tulospalkkaus kaikkine mahdollisine muuttujineen tuntuu huonolta ajatukselta.

Yllä siteeratusta mielipidekirjoituksesta tulee sellainen olo, että talous on isäntä eikä renki. Aivan kuin valtio pitäisi valjastaa edistämään talouskasvua eikä talouskasvu kansalaisten hyvinvointia.

Mielestäni juuri nyt pitäisi puhua siitä, miten talous palvelee hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämistä eikä että miten hyvinvointiyhteiskunta vaikeuttaa tietynlaista talouspolitiikkaa. Jutusta tulee sellainen olo, että hyvinvointiyhteiskunnalla ei ole arvoa vaan se on pikemminkin ongelma. Kun resurssit todennäköisesti vähenevät lähitulevaisuudessa (verotulot laskevat, mutta palvelujen tarve ja terveydenhuollon kustannukset kasvavat), niin olisi puhuttava paitsi siitä, miten työllisyys saadaan nousuun ja siitä, mikä kaikki on erityisen tärkeää (itse lähtisin ensimmäisenä leikkaamaan ympäristölle haitallisista tuista), niin myös siitä, miten hyvinvointia pystytään ylläpitämään nykyistä heikommassa taloustilanteessa.

Pohjoismaisen hyvinvointivaltion säilyttämisen tulisi olla kaiken strategisen ajattelun ja poliittisen toiminnan lähtökohta. Tämä yhteiskuntamalli on ollut Suomen menestyksen tae historiassa ja toivottavasti se on myös tulevaisuudessa. Esimerkiksi hyvinvointivaltion periaatteisiin kuuluva maksuton korkeakoulutus on mahdollistanut sen, että opintoihin hakeutuvat soveltuvimmat, eivät varakkaimmat kuten joissain muissa yhteiskuntajärjestelmissä. Tämä on strategisesti järkevää.

Finnoon sataman rakentaminen, ELY:n YVA-lausunto 24.6.13

Hei, YVA-viranomainen (Uudenmaan ELY) antoi 24.6.13 lausuntonsa Finnoon sataman rakentamisen YVA-arviointiohjelmasta. Poimin tähän perään viranomaisen lausunnosta joitain kohtia. Kannattaa kuitenkin katsoa koko lausunto sekä myös lausunnot ja mielipiteet, jotta saa hyvän käsityksen varsin isosta asiasta. Olisin itse kovin yllättynyt, mikäli edellytykset merkittävälle täytölle syntyisivät. Niin paljon on nähtävissä ongelmakohtia. Juhani Kytö Arviointiohjelmasta toimitettiin yhteysviranomaiselle seitsemän lausuntoa ja 41 mielipidettä. Lausunnot ja mielipiteet löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta www.ymparisto.fi >Uusimaa>Ympäristövaikutusten arviointi YVA ja SOVA>Vireillä olevat YVA-hankkeet. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=436125&lan=fi Arviointiselostusta valmisteltaessa tulee varmistaa, että vertailtavat vaihtoehdot ovat todellisia ja toteuttamiskelpoisia ja tarpeen mukaan arviointiin lisätään uusien kaavasuunnitelmien mukainen vaihtoehto. Vaihtoehtojen tulee olla selkeästi esitettyjä ja perusteltuja. Selostuksessa tulee kuvata myös maakuntakaavan ohjausvaikutusta suhteessa kuntakaavoitukseen. Hankkeen vaihtoehtojen vertailun tulee sisältää myös arvio vaihtoehtojen suhteesta maakuntakaavaan. Selostukseen tulee erityisesti selvittää arvioitavan hankkeen ja alueen muiden hankkeiden yhteisvaikutuksia maakuntakaavassa osoitetun rannikon suuntaisen viheryhteystarpeen toteuttamisedellytyksiin ja muihin luonto- ja virkistysarvoihin. Selostukseen tulee päivittää myös Finnoon osayleiskaavan ja alueen asemakaavojen nykytilanne. Vesilintupoikueiden reittejä meren puolelta altaalle ei saa katkaista huonolla suunnittelulla ja liian massiivisella rakentamisella. Selostukseen tulee selvittää Finnoon lintualtaan vesilintupoikueiden lukumäärien ja liikehdinnän dynamiikkaa. Selvitys on tärkeä lintualtaan monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Meriuposkuoriaisen esiintymisen selvitys Espoon Suomenojalla -selvityksen mukaan yhden kartoituskerran perusteella ei voi varmasti sanoa onko Suomenojan alueella elinvoimaista meriuposkuoriaiskantaa. Yhteysviranomainen katsoo, että arviointiselostuksessa tulee tarkemmin kuvata merialueen täyttömassalähteitä ja massojen mahdollista välivarastointia alueella. Yhteysviranomainen katsoo lisäksi, että arviointiselostuksessa tulee arvioida kevyempien vaihtoehtojen toteuttamismahdollisuutta ruoppauksen ja merentäytön rinnalla. Tällaisia ovat muun muassa erilaiset pilarirakentamiseen perustuvat vaihtoehdot sekä kiinteästi ankkuroidut kelluvat rakenteet Hankkeen vaikutukset veneilyharrastukseen ja muuhun virkistyskäyttöön sekä asukasviihtyvyyteen on tarkemmin selvitettävä.

Tarkkaile naapurustoasi

Nyt on helpompaa seurata lähiympäristössäsi tapahtuvia muutoksia kuin koskaan. Yhdestä keskitetystä paikasta.

Viime aikoina julkisia sähköisiä palveluita on puskenut kuin sieniä sateella. Jotkut ovat hankalia, toiset hyödyllisiä. Tuosta jälkimmäisestä joukosta tuoreena esimerkkinä Tarkkailija-palvelu.

Kyseessä palvelu, joka koostaa ympäristösi muutoksia niin rakentamisesta, kaavoituksesta kuin liikenteestä yhteen paikkaan. Nyt hiljaa oleminen ei ole siitä kiinni, ettet tietäisi muutoksista naapurustossasi. Luo palveluun vahti niin saat heti ilmoituksen uusista hankkeista.

Haastan kaikki Espoonlahden alueella asuvat mukaan: seuraa ympäristösi tapahtumia ja kirjoita niistä mielipiteesi espoonlahdenvihreat.fi-blogiin!

“Tarkkaile naapureitasi ja raportoi poikkeavuuksista”!

Lue myös nämä

Varhaiskasvatusjaoston kokous 6.6.2013: päivähoitopaikkatilannetta ja varhaiskasvatussuunnitelmaa‏

Varhaiskasvatusjaosto kokousti 6.6.2013. Kokouksen esityslista löytyy osoitteesta: http://espoo04.hosting.documenta.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting_frames

Yleisenä kommenttina kokouksessa kerrottiin, että Espoossa viedään pieniä lapsia enemmän päiväkotiin kuin muissa suomalaisissa kaupungeissa yleensä ja tämä on kasvava trendi. Vuonna … Lue lisää

Varhaiskasvatusjaosto kokousti 6.6.2013. Kokouksen esityslista löytyy osoitteesta: http://espoo04.hosting.documenta.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting_frames

Yleisenä kommenttina kokouksessa kerrottiin, että Espoossa viedään pieniä lapsia enemmän päiväkotiin kuin muissa suomalaisissa kaupungeissa yleensä ja tämä on kasvava trendi. Vuonna … Lue lisää

Raportti varhaiskasvatusjaoston kokouksesta 17.4.2013

 

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan alainen varhaiskasvatusjaosto piti 17.4.2013 kauden ensimmäisen kokouksensa. Esityslistalla ei ollut varsinaisia päätösasioita, ainoastaan keskusteluasioita. Kokouksessa oli vihreiden edustajina läsnä minä, Katja Lahti ja Tony Hagerlund.

Kokouksen … Lue lisää

 

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan alainen varhaiskasvatusjaosto piti 17.4.2013 kauden ensimmäisen kokouksensa. Esityslistalla ei ollut varsinaisia päätösasioita, ainoastaan keskusteluasioita. Kokouksessa oli vihreiden edustajina läsnä minä, Katja Lahti ja Tony Hagerlund.

Kokouksen … Lue lisää

Varhaiskasvatusjaoston kokous 6.6.2013: päivähoitopaikkatilannetta ja varhaiskasvatussuunnitelmaa‏

Varhaiskasvatusjaosto kokousti 6.6.2013. Kokouksen esityslista löytyy osoitteesta: http://espoo04.hosting.documenta.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting_frames

Yleisenä kommenttina kokouksessa kerrottiin, että Espoossa viedään pieniä lapsia enemmän päiväkotiin kuin muissa suomalaisissa kaupungeissa yleensä ja tämä on kasvava trendi. Vuonna … Lue lisää

Varhaiskasvatusjaosto kokousti 6.6.2013. Kokouksen esityslista löytyy osoitteesta: http://espoo04.hosting.documenta.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting_frames

Yleisenä kommenttina kokouksessa kerrottiin, että Espoossa viedään pieniä lapsia enemmän päiväkotiin kuin muissa suomalaisissa kaupungeissa yleensä ja tämä on kasvava trendi. Vuonna … Lue lisää

Raportti varhaiskasvatusjaoston kokouksesta 17.4.2013

 

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan alainen varhaiskasvatusjaosto piti 17.4.2013 kauden ensimmäisen kokouksensa. Esityslistalla ei ollut varsinaisia päätösasioita, ainoastaan keskusteluasioita. Kokouksessa oli vihreiden edustajina läsnä minä, Katja Lahti ja Tony Hagerlund.

Kokouksen … Lue lisää

 

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan alainen varhaiskasvatusjaosto piti 17.4.2013 kauden ensimmäisen kokouksensa. Esityslistalla ei ollut varsinaisia päätösasioita, ainoastaan keskusteluasioita. Kokouksessa oli vihreiden edustajina läsnä minä, Katja Lahti ja Tony Hagerlund.

Kokouksen … Lue lisää

Kevätkauden viimeinen ELVI-hallituksen kokous

ELVIn hallitus kokousteli kevään viimeisen palaverinsa 12. kesäkuuta. Seuraavan kerran kokoonnumme syksyllä tapahtumien suunnittelun merkeissä.

Kokouksen pöytäkirja löytyy täältä.

Puolueristeily 2.-3.11.2013, liput myynnissä nyt

Tervetuloa mukaan Vihreiden III puolueristeilylle! 2.-3.11.2013 SOKOS HOTEL VANTAA Luvassa on jälleen yksi tiukka päivä ja yksi hullu yö punnittua puhetta politiikasta ja koko liuta hyvää vihreää seuraa. Älä jätä tätä välistä! Vihreiden III puolueristeilyllä mukana mm. Tuomas Enbuske, Pekka Ervasti, Susanna Kuparinen ja Sanna Ukkola. Pääpuhujaksi saapuu Saksan vihreiden puheenjohtaja Cem Özdemir. Ohjelmassa on tuttuun tapaan luvassa yksi pääkeskustelu ja kolme seminaaripalettia, joissa kussakin voi valita yhden kolmesta puheohjelmasta. Luvassa on siis keskustelua muun muassa vihreästä aluepolitiikasta, puolueloikkareista, kohuista ja kriisiviestinnästä, valtionomistuksesta sekä siitä, miksi vihreät ovat muka niin ylimielisiä – vai ovatko? Lisäksi luvassa on Pecha Kucha, haitarimusiikkia ja karaokea. Risteily alustava aikataulu Lauantai 2.11 14.00 Check-in 15.00-15.45 Avaustilaisuus / Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö, Saksan vihreiden puheenjohtaja Cem Özdemir 15.55-16.40 Kolme vaihtoehtoista ohjelmaa 16.50-17.35 Kolme vaihtoehtoista ohjelmaa 17.45-18.30 Kolme vaihtoehtoista ohjelmaa 18.30-19.00 ”Kaunistautumistauko” 19.00-22.00 Illallinen ja iltatilaisuus Tulisuudelmassa 22.00- Tulisuudelman ovet avautuvat kaikille Sunnuntai 3.11 11.00 Aamiainen 12.00 Check out LIPUT Risteilylle pääset ostamalla lipun verkkokaupastamme: https://kauppa.vihreat.fi/**tuotteet/muut-tuotteet Jos ostat lippusi 30.6. mennessä, saat sen alehintaan 80 euroa/hlö kahden hengen huoneessa ja 110 euroa/henkilö yhden hengen huoneessa, opiskelijat, eläkeläiset ja työttömät 60 euroa/henkilö – 2 hengen huoneessa. Normaalihintaiset liput (90 e/henkilö 2 hengen huoneessa , 120 e/henkilö 1 hengen huoneessa, opiskelijat, eläkeläiset ja työttömät 70 e/henkilö 2 hengen huoneessa) ovat myynnissä 20.10. saakka.