Espoonlahden Vihreät – ELVI ry

Syrjäytymistä pitää ehkäistä, muttei pelosta syrjäytyneitä kohtaan

HS:n mukaan terveydenhuollon hallinnon dosentti Matti Rimpelä Tampereen yliopistosta uskoo, että Hyvinkään ampumistapauksen kaltaiset järkyttävät teot yleistyvät syrjäytyneiden nuorten miesten määrän kasvaessa. Syrjäytyneillä viitataan tässä yhteydessä henkilöihin, jotka eivät ole koulussa tai työelämässä. Rimpelä myös peräänkuuluttaa nuorten miesten sosiaalisten taitojen perään. Hänen mukaansa viime vuosien ampumistapauksia yhdistää tekijöiden huonot sosiaaliset taidot.

Jokaiselle peruskoulunsa päättävälle nuorelle pitää mielestäni löytyä jokin opiskelu- tai harjoittelupaikka. Mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisyyn ja hoitoon on panostettava. Perheiden on saatava varhaista apua ja tukea esimerkiksi kotipalvelun ja perheneuvonnan muodossa. Kouluterveydenhoitajalle pitää päästä ilman viikkojen jonotusta. Vanhemmuutta ja lasten pettymysten sietokykyä on tuettava ja koulukiusaamisen suhteen pitäisi olla nollatoleranssi. Koulussa tulisi keskittyä nykyistä enemmän ryhmäyttämiseen ja sosiaalisten taitojen harjoitteluun. Summa summarum, olen ehdottomasti sitä mieltä, että syrjäytymisen ja syrjäyttämisen ehkäisemiksi voidaan ja pitää tehdä paljon.

Näistä ajatuksistani huolimatta Rimpelän lausunto on mielestäni kyseenalainen sekä turhan yleistävä ja leimaava. Ensinnäkin kouluampumisia ja Hyvinkään tapausta ei edes yhdistä koulupudokkuus. Molemmat kouluampujat olivat opiskelijoita. EDIT 31.5.2012 Hyvinkään ampuja ei ollut keskeyttänyt opintoja, vaan vaihtanut alaa.

Joka vuosi 2000-3000 nuorta jää ilman opiskelupaikkaa. Syitä koulupudokkuuteen on lukemattomia. Koulutuspaikat jakautuvat maantieteellisesti, eivätkä väestömäärän mukaan. Siksi pk-seudulla ei esimerkiksi ole tarpeeksi mahdollisuuksia ammatilliseen koulutukseen. Koulupudokkuuden syynä voivat olla mielenterveysongelmat, esimerkiksi sosiaalisten tilanteiden pelko tai paniikkihäiriö, kumpikaan ei altista väkivaltaiselle käytökselle. Vaikea kotitilanne, kuten vanhempien alkoholinkäyttö tai perheväkivalta voi hankaloittaa opiskelua. Kaikki vanhemmat eivät tue tai jaksa tukea lastaan elämässä eikä opinnoissa. Rankka murrosikä. Huono keskiarvo. Syitä koulupudokkuudelle on lukemattomia. Kouluttamattoman nuoren ei myöskään ole helppo työllistyä. Enää ei ole entisajan "ojankaivuuhommia". Töitä, joita saattoi tehdä vähäisemmälläkin osaamisella ja ymmärryksellä.

Rimpelä näkee koulupudokkuuden ja työttömyyden olevan yhteydessä joukkomurhiin. Kaikki voi olla yhteydessä kaikkeen, mutta uskon, että yksilöllä, joka voi tappaa toisia, on jotain paljon perustavanlaatuisemmin pielessä. Jokainen ihminen voi kyetä pahaan, mutta koulupudokkuus ja työttömyys eivät vielä tee ihmisestä potentiaalista surmaajaa tai ole välttämättä indikaattoreita riskikäyttäytymisestä.

Suurin osa syrjäytyneistä on hiljaisia ja kilttejä. He ovat ihmisiä, joiden elämä ei ole mennyt siten kun yhteiskunta, toiset ihmiset tai he itse suunnittelivat sen menevän. He saattavat pelätä toisia ihmisiä, kärsiä järkyttävistä kokemuksista, olla alttiita päihteiden liikakäytölle.

Ihmiset, joilla on niin sanotusti huonot sosiaaliset taidot ja vähän ystäviä, ovat saattaneet joutua kiusatuksi koulussa. Eivät niinkään kiusanneet muita. Jos ihminen on hiljainen ja arka, se ei tarkoita, ettei hän olisi empaattinen. Se ei myöskään tarkoita, että hän olisi altis ampumaan ihmisiä.

Rimpelän näkemykset voivat tulla tarpeeseen, jos ne vahvistavat sitä ajatusta, että sosiaali- ja terveyspalveluja on ylläpidettävä ja kehitettävä ja yhteisöllisyyttä ja läheisistä välittämistä on vaalittava. Yhtäläisyysmerkkien vetäminen massamurhien ja nuorten miesten huonojen sosiaalisten taitojen, koulupudokkuuden ja työttömyyden välille voi kuitenkin myös olla haitallista.

Jo Jokelan kouluampumisen jälkeen mediassa kerrottiin, että poliisille oli tehty "ennakoivia" ilmoituksia vähän erilaisista ihmisiä. Koulukiusatun, ei-niin-suositun syrjäytyneen pelättiin ilmeisesti hautovan kostoa.

Me kaikki hyödymme siitä, jos syrjäytymistä ehkäistään, mutta siitä ei hyödy kukaan, jos pelko sosiaaliselta olemiseltaan erilaisia tai mielenterveyden ongelmista kärsiviä kohtaan lisääntyy. Tästä pelosta voi olla enemmän haittaa kuin monesta muusta asiasta yhteensä ja se voi itsessään johtaa syrjäytymiseen.

HS:n mukaan terveydenhuollon hallinnon dosentti Matti Rimpelä Tampereen yliopistosta uskoo, että Hyvinkään ampumistapauksen kaltaiset järkyttävät teot yleistyvät syrjäytyneiden nuorten miesten määrän kasvaessa. Syrjäytyneillä viitataan tässä yhteydessä henkilöihin, jotka eivät ole koulussa tai työelämässä. Rimpelä myös peräänkuuluttaa nuorten miesten sosiaalisten taitojen perään. Hänen mukaansa viime vuosien ampumistapauksia yhdistää tekijöiden huonot sosiaaliset taidot.

Jokaiselle peruskoulunsa päättävälle nuorelle pitää mielestäni löytyä jokin opiskelu- tai harjoittelupaikka. Mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisyyn ja hoitoon on panostettava. Perheiden on saatava varhaista apua ja tukea esimerkiksi kotipalvelun ja perheneuvonnan muodossa. Kouluterveydenhoitajalle pitää päästä ilman viikkojen jonotusta. Vanhemmuutta ja lasten pettymysten sietokykyä on tuettava ja koulukiusaamisen suhteen pitäisi olla nollatoleranssi. Koulussa tulisi keskittyä nykyistä enemmän ryhmäyttämiseen ja sosiaalisten taitojen harjoitteluun. Summa summarum, olen ehdottomasti sitä mieltä, että syrjäytymisen ja syrjäyttämisen ehkäisemiksi voidaan ja pitää tehdä paljon.

Näistä ajatuksistani huolimatta Rimpelän lausunto on mielestäni kyseenalainen sekä turhan yleistävä ja leimaava. Ensinnäkin kouluampumisia ja Hyvinkään tapausta ei edes yhdistä koulupudokkuus. Molemmat kouluampujat olivat opiskelijoita. EDIT 31.5.2012 Hyvinkään ampuja ei ollut keskeyttänyt opintoja, vaan vaihtanut alaa.

Joka vuosi 2000-3000 nuorta jää ilman opiskelupaikkaa. Syitä koulupudokkuuteen on lukemattomia. Koulutuspaikat jakautuvat maantieteellisesti, eivätkä väestömäärän mukaan. Siksi pk-seudulla ei esimerkiksi ole tarpeeksi mahdollisuuksia ammatilliseen koulutukseen. Koulupudokkuuden syynä voivat olla mielenterveysongelmat, esimerkiksi sosiaalisten tilanteiden pelko tai paniikkihäiriö, kumpikaan ei altista väkivaltaiselle käytökselle. Vaikea kotitilanne, kuten vanhempien alkoholinkäyttö tai perheväkivalta voi hankaloittaa opiskelua. Kaikki vanhemmat eivät tue tai jaksa tukea lastaan elämässä eikä opinnoissa. Rankka murrosikä. Huono keskiarvo. Syitä koulupudokkuudelle on lukemattomia. Kouluttamattoman nuoren ei myöskään ole helppo työllistyä. Enää ei ole entisajan "ojankaivuuhommia". Töitä, joita saattoi tehdä vähäisemmälläkin osaamisella ja ymmärryksellä.

Rimpelä näkee koulupudokkuuden ja työttömyyden olevan yhteydessä joukkomurhiin. Kaikki voi olla yhteydessä kaikkeen, mutta uskon, että yksilöllä, joka voi tappaa toisia, on jotain paljon perustavanlaatuisemmin pielessä. Jokainen ihminen voi kyetä pahaan, mutta koulupudokkuus ja työttömyys eivät vielä tee ihmisestä potentiaalista surmaajaa tai ole välttämättä indikaattoreita riskikäyttäytymisestä.

Suurin osa syrjäytyneistä on hiljaisia ja kilttejä. He ovat ihmisiä, joiden elämä ei ole mennyt siten kun yhteiskunta, toiset ihmiset tai he itse suunnittelivat sen menevän. He saattavat pelätä toisia ihmisiä, kärsiä järkyttävistä kokemuksista, olla alttiita päihteiden liikakäytölle.

Ihmiset, joilla on niin sanotusti huonot sosiaaliset taidot ja vähän ystäviä, ovat saattaneet joutua kiusatuksi koulussa. Eivät niinkään kiusanneet muita. Jos ihminen on hiljainen ja arka, se ei tarkoita, ettei hän olisi empaattinen. Se ei myöskään tarkoita, että hän olisi altis ampumaan ihmisiä.

Rimpelän näkemykset voivat tulla tarpeeseen, jos ne vahvistavat sitä ajatusta, että sosiaali- ja terveyspalveluja on ylläpidettävä ja kehitettävä ja yhteisöllisyyttä ja läheisistä välittämistä on vaalittava. Yhtäläisyysmerkkien vetäminen massamurhien ja nuorten miesten huonojen sosiaalisten taitojen, koulupudokkuuden ja työttömyyden välille voi kuitenkin myös olla haitallista.

Jo Jokelan kouluampumisen jälkeen mediassa kerrottiin, että poliisille oli tehty "ennakoivia" ilmoituksia vähän erilaisista ihmisiä. Koulukiusatun, ei-niin-suositun syrjäytyneen pelättiin ilmeisesti hautovan kostoa.

Me kaikki hyödymme siitä, jos syrjäytymistä ehkäistään, mutta siitä ei hyödy kukaan, jos pelko sosiaaliselta olemiseltaan erilaisia tai mielenterveyden ongelmista kärsiviä kohtaan lisääntyy. Tästä pelosta voi olla enemmän haittaa kuin monesta muusta asiasta yhteensä ja se voi itsessään johtaa syrjäytymiseen.